Making it happen

Yellowstonessa herättiin ekana aamuna aikaisin teltasta, yö oli ollut kylmä ja kostea. Kohmeessa vaihdettiin lämmintä päälle ja lähdettiin ajamaan vuorten yli pohjoiseen, Lamariin. En tiedä mikä aiheutti eniten perhosia masuun, ihan vaan fakta että vihdoin oltiin taas Yellowstonessa, tieto siitä että seuraavan kurvin takana voi olla vaikka mitä eläimiä vai kenties se että lähes 2v tauon jälkeen päästäis näkemään susibongari ystäviämme! Tuliaisiakin oli tietenkin Revelle ja Susanille, Fazerin suklaata ja salmiakkia. Tarkoitus oli ollut kutoa heille myös villasukat, mutta useamman kuukauden mua vaivannut tenniskyynärpää ei antanut periksi joten makeisiin tuliaisiin oli tyytyminen. Mt. Washburnin rinteillä oli sitten ensimmäinen yllätys, 2 mustakarhua ylittämässä tietä musta ja ruskea. Nimestään huolimattahan mustakarhut voi olla myös erisävyisiä ruskeita, pohjoisempana Kanadassa jopa valkoisia joskin ne ovat mustakarhun alalaji. Kerettiin niitä kuvata hyvän tovin ennenkuin k

Voi sitä tunnetta kun laskeuduttiin Bozemaniin vuorien keskelle! Vaikka ilta oli jo kovasti hämärtynyt, vielä näkyi vuorien ääriviivat taivasta vasten. Kuin kotiin olisi tullut. Autovuokraus sujui mutkattomasti ja ensimmäisen yön majapaikka Bozeman Hot Springs campground löytyi helposti. Kaikki majoituspaikat oli täynnä, niinkuin oli ounasteltukin mutta onneksi meillä oli varaus. Tällä leirintäalueella oli mielenkiintoinen poikkeus, aamupala sisältyi majoituksen hintaan! Eikä ollu ees ollenkaan paskimmasta päästä aamupala, joskin tyypillinen jenkkien pullamössöaamupala kylläkin. Aamupalan jälkeen Walmartiin hakemaan tykötarpeita ja ruokaa ja sitten kohti West-Yellowstonea ja sieltä edelleen Yellowstoneen. Aikaisemmin ei oltu tuota reittiä ajettu ja ai hitsi miten upeat maisemat oli! Ihasteltiin vuoria kilpaa. Perhosia masussa, vahva tunne että oon sielä mihin kuulun. Vuorille. Villikukat koristi tienpieliä ja niittyjä, joki virtas vieressä vuolaana. Ilma oli raikas. Wes

Tälle reissulle lähtiessä oli niin monta asiaa jotka meni päin mäntyä, että mietitttiin jo mitähän tästä lomasta oikeen tulee. Koska perusluonne on kuitenkin positiivinen, käännettiin asia niin että kun on etukäteen jo niin moni asia vastustanut niin josko ne reissun vastoinkäymiset olis sitten siinä. Mikä sitten meni niin pieleen? Noh. Pohjanmaan lakeuksilla upeita pilviä Ensinnäkin mun auto, jolla oli tarkoitus ajaa Pohjanmaalta Helsinkiin ei mennyt katsastuksesta läpi mm. jarrujen takia vaikka niitä korjailtiin jo ennen katsastusta. Joutui jännittämään saadaanko sillä lähdettyä vai pitääkö hommata laina-auto (Villen autolla ei todellakaan ajeta niin pitkäll, hyvä kun uskaltaa työmatkat kulkea 12km suuntaansa...) No onneks paria päivää ennen reissua autolle saatiin leima kuntoon ja niin oli siitä stressi pois. Vai oliko? Lähtöpäivän aamuna töihin mennessä Ville yhtäkkiä totes että ohjaus jäykistyi. Just kun oli yks osa autosta saatu korjattua... Onneks isällä sattui olemaa