Making it happen

 Herättiin kauniiseen aurinkoinseen (joskin yön ukkosen jäljiltä hyvin märkään) aamuun Roskilden leirintäalueella. Täällä Roskilden alueella olis viihtynyt pidempäänkin, mutta aamupalan ja suihkun jälkeen oli aika suunnata kohti uusia seikkailuja, tällä kertaa hieman pohjoisemmaksi Kuninkaallisen Nordsjaellandin kansallispuistoon. Taas oli luvattu sadetta päiväksi, joten koitettiin ehtiä jonkunlainen patikka tekemään ennen kuin kastuttaisiin. Parkkiksella autosta noustessa kaukaa kuului ukkosen jylinää, mutta taivas ei vielä näyttänyt tummalta.  Käytiin Torupin lähellä sijaitsevassa puiston osassa vanhoilla rauniolla ja siitä lähti patikkareitti vierestä. Patikoitiin läpi ihanien metsien ja niittyjen ja tultiin taas vaihteeksi muinaisen asutuksen raunioille. Koko matkan oli ukkonen jylissyt, ja tuolla ollessa sade alkoi. Ja heti kerrasta heti saavista kaataen. Tiiättekö, sellanen sade että ei tuu mitään muutamaa pisaraa sinne tänne ennen kuin alkaa, vaan ihan yhtäkkiä aivan tä...

 Saksasta palattiin taas Tanskan puolelle, ja iltapäivän aikana ajettiin Koldingin ja Odensen kautta aina Roskildeen saakka.  Pitkä ajopäivä ei kauheasti jättänyt tilaa Skjoldungernen kansallispuiston kunnolliselle tutkimiselle, varsinkaan kun oltiin paikanpäällä taas niin myöhään että vierailijakeskus oli kiinni. Tyypillistä! Jos olis löytynyt joku kiva leirintäalue läheltä, niin olis voinut jäädä vaikka yöksikin sinne että olis aamulla tullut tutustumaan enemmän mutta tällä kertaa käytiin vaan pieni patikka vierailijakeskuksen lähellä ja lisäksi autolla pyörähdettiin vielä ihailemassa alueen upeita kartanoita.  Tanskan metsät oli todella kauniita, huomaan jälkikäteen kuvanneeni niitä tosi paljon ja joka kuvakulmasta :D  Täällä Skjoldungernen kansallispuistossa on paljon vanhaa metsää joka oli tosi vaikuttavaa. Eikä täällä ole vanhaa pelkästään metsät! Alueelta on löydetty merkkejä ihmisistä ja asutuksesta jo kivikaudelta.  Kuten monessa muussakin meidän tällä ...

Koska oltiin jo valmiiksi "niin lähellä" Saksaa päätettiin lisätä vielä yksi kohde reissun agendalle. Villellä oli nimittäin käymättä Laboessa sijaitseva U-995 sukellusvenemuseo. Suorinta reittiä ei tokikaan menty (koska me mentäis?) vaan ajettiin aamusta Tanskan rannikkoa Vattimeren kansallispuistoon. Aiemmasta viisastuneena oltiin tällä kertaa ajoissa liikenteessä ja kerettiin  kansallispuistossa jopa vierailijakeskukseen ihan ajan kanssa. Vierailijakeskus sijaitsee Ribessä ja tarkoitus oli käydä myös Mandön saarella mutta sinne olisi päässyt vain vesibussilla johon ei enää sille päivää saanut lippuja. Kävellenkin olis vielä päässyt saarelle siinä kohtaa kun oltiin paikanpäällä, tosin jalat ois kastunut. Mutta takaisin ei sitten enää oliskaan noin vain tultu.  Vierailijakeskukselta sanoivat että kannattaa kuitenkin patikoida rantaan kun kysyttiin missä kannattais käydä. No sehän oli tosiaan vaan tietä pitkin kävelyä kymmenien muiden turistien kanssa. Matkan varrella oli kyl...