Making it happen

Miksi Zionia ei hypeteta samanlailla ku vaik yellowstonea tai yosemitea?? Me ainakin ollaan ehdottomasti sita mielta etta kannattaa kayda jos mahdollisuus on. Aivan upea paikka. Villielain bongaukset rajoittui kauriisiin tmv seka tikutaku oraviin. Aitauksissa oli myos strutseja ja biisoneita. Huomenna niita biisoneita paasee sit nakee iha villina. Ja toivottavasti myos niita mun kauan haaveilemiani susia ja karhuja. Puumaki  ois iha jees... Mutta palataas alkuun tätä päivää. Aamulla lähdettiin puol ysin aikaan ajeleen kohti Zionia. Tässä viime yön majapaikka, siisti ja kiva, suosittelen. comfort inn, st. george. Seuraavaks törmattiin Dinosaurusten jalanjaljille, Ihan Siis oikeasti. Sieela niita oli, jalkia ja fossiileita. Paikka oli kiinni mut käytiinpihalla pyörimässä. Sit vaan matka jatkuu.. Sitte Ruvettii Saapuu Zioniin, en turhaa kehu maisemia, kattokaa nyt. Näissä maisemissa helpas haikata. Pari lyhyttä trailia vain, koska kuumuus oli edelleen tappavaa... ei ny

Roadtrip has begun!!  VIhdoinkin!! Tätä oli niiiin odotetti ja molemmat sai ihan mahtavan boogien päälle kun päästiin tien päälle. Kuitenkaan, kaikkihan ei tietenkään menny niinku strömsössä... vaan lentoyhtiöllä ei ole vieläkään hajuakaan meidän matkalaukuista...joten tarjosivat meille 250 $ shoppailukierroksen. Eli kaikkeevälttämätöntä mitä me reissussa tarvitaan janyt ei ole - uusia vaatteita, kenkiä, hattuja, alusvaatteita...ja läjä hygienia tuotteita. Kyllähän se kelpas. Tulkoot kamat perästä ku tuloo. Jos ei parin pvä sisään tuu, saadaan vielä pyytää lisäavustusta esim retkeilyvarusteisiin. Autovuokra meni iha ok, mutta niitä arvattavia lisä maksuja kyllä tuli... lopulta alle saatiin tilava Nissan Altima, vaikuttaa kivalta peliltä ja kyyti tasaiselta. Ilmastointi pakko pitää täysillä, kun ulkona on lämmin vielä kymmenen aikaan illallakin 40celciusta. Desert wind is...something you just have to experience yourself. Vegasin jälkeen ajeltiin ruuhkassa 5mailin pätkä 1, 5tunnissa k

Aamulla saatiin nukuttua yllättävän pitkään, herättiin vasta seittemältä joten ihan liikoja ei kyllä aikaero rasittanut. Surprisingly painless. Hotellin aamupala ei mikään ihmeellinen ollut mutta kyllä sillä käyntiin pääsi. Elinan yllätti käytössä olevat kertakäyttöastiat mut itse olin lukenut jo aiemmin netistä että se on jenkkihotelleissa enempi sääntö ku poikkeus. Aamupalan jälkeen lähdettiin kävelemään Stripille ja ihmettelemään jättimäisiä kasinoita. Lämpöä ihan riitti, joka välissä oli pakko poiketa jonnekin sisälle viilentymään... aavikkotuuli vielä pahensi kuumuutta, oli kuin kuumalla föönillä puhallettais. Säätiedotuksen mukaan täällä on sellaset 40 astetta, ylihuomiselle näyttäs lupailevan 43. Me toivottavasti ollaan silloin jo jossain ihan muualla...jos saadaan ne matkalaukut ennen sitä nimittäin. Elina jo soitteli niiden perään kun ei näkynyt nettiseurannassa niitä ollenkaan, hetki jo luultiin että ovat hukanneet ne kokonaan...mutta kuulemma pitäis saapua tänä iltana Lonto

Eilen ajelin jo Helsinkiin koska aamullapiti olla kentällä jo kuuden aikaan. Kaikessa sählingissä, koirien ja auton jätöissä meni sen verran aikaa, että unille ei montaa tuntia jäänyt aikaa. Vaan kerkeepä sitä nukkua koneessa. Aamulla hyvästelin Fifin joka jäi Vapulle hoitoon, ja lähdin suunnistamaan bussipysäkille kimpsuineni. Elinan kans treffattiin kentällä. Siinä kun oltiin odottamassa et päästään jättää laukut ruumaan, olikin vieressä yhtäkkiä tuttuja, Jyväskyläläiset ystävät  lähdössä Berliiniin, samalla lennolla, what are the odds??? Haukattiin yhdessä vähän aamupalaa ja vaihdettiin kuulumisia. Koneeseen päästiin, vaan heti kun saatiin perseet penkkiin tuli kuulutus että lento on ainakin puoli tuntia myöhässä, koska Berliinissä on kova sumu joka estää laskeutumisen. Eihän siinä muuten mitään, mutta meidän vaihtoaika Chicagon koneeseen on vain 55min, eli   on mahdollista ettei keretä siihen. Vaan kerettii sentäs  juoksemalla kovaa. Tässä on nyt Chicagon lento piikkuhiljaa pu

Voi murut! Se on kuulkaa ihan pian aika! Nimittäin aika lähteä reissulle. Ei ole ku muutama hassu päivä. Tarkalleen ottaen siis 4. Tasan viikon päästä tästä ollaan ajelemassa kohti Salt Lake Cityä parin pienemmän kansallispuiston kautta. Ai että. Havahduin eilen tajuamaan että pakkaus on nyt pakko aloittaa, koska maanantai ja tiistai tulee olemaan niin kiiruita että ei ole oikein aikaa, ja keskiviikkona teen vain puolikkaan työpäivän ja lähden ajelemaan suoraan töistä Tampereen kautta Helsinkiin, jätän Tampereelle Hetan luo Fuksian hoitoon ja Fifi matkustaa Helsinkiin asti viihdyttämään Vapun poppoota reissun ajaksi. Isompi matkalaukku on vieläkin hakematta lainaan, mutta pienemmän, käsimatkatavaroihin mahtuvan pakkauksen aloitin jo tänään. Meinaan pakatakin sinne melkein kaiken, ja ison jätän melkeen tyhjäksi jotta saa vähän ostellakin jotain kotiin tuomisiksi. Siis ihan oikeesti, äääääääk! Lähtemistä ei mitata enää kuukausissa, eikä viikoissa, vaan päivissä!  Onneks näi

Koska lähtö lähenee, niin ajateltiin että olisi mukava esitellä myös toinenkin reissulainen, jotta vähän tiiätte ketä täälä reissaa, joten tässä vähän terkkuja Elinalta! " Olen matkustellut ympäri maailmaa jo jonkin verran ja käynyt Jenkeissäkin 15-vuotiaana. Reissuun lähden eniten siksi, etta pitkäaikaisin ystäväni kaipasi roadtrip-seuraa ja ajattelin, että ehkäpä USA:an ei tulisi enää muuten lähdettyä. Eniten houkuttelevat Kalifornian surffirannat, mutta olisi hieno nähdä myos vuoristomaisemaa. Näilla näkymin mukana tulee matkustamaan myos 6.3 surffilautani, joka on tällä hetkellä hyvässä käytossä Portugalin aalloilla. Roadtripilta odotan spontaaneja ja hyvia valintoja, uusia tuttavuuksia ja yllättäviä kokemuksia. " Aika näyttää, tuleeko reissun päällä osa blogin tekstistä myös  Elinan näppiksiltä ;)   Vähän näyttäis siltä, että reitti pikkuisen muuttuu Yellowstonen jälkeen, eikä mennäkään vielä Friscoon vaan kävästään heti perään toinen kansallispuist

..nimittäin enää tasan 3 viikkoa loman alkuun! Tai siis 3vko + 1 päivä lähtöön, mutta ajan jo edellisenä iltana Helsinkiin kun lento lähtee jo aamusta. Tuntuu, että vielä pitäis ennen lähtöä hoitaa tuhat ja sata asiaa ja välillä vähän hirvittää mitä ehtii, mutta koska en ole mikään kovin stressaaja luonteeltani, hetken aikaa puhalleltuani päätän aina, että ehtii sen mitä ehtii, that´s it. Stressaamisella vaan pilaa tän kutkuttavan, ihanan odotuksen, joten ei stressiä kiitos. Esta ja jenkkiajokortti on nyt hommattu, Vegasin majoitus varattu ja pakkaus mietinnät aloitettu. Jostain pitäs vielä keksiä iso matkalaukku, koska mulla on vaan pieni ja mä aion tuoda sieltä paaaaaaljon tuomisia kotiin, erityisesti kenkiä! Niitä ei todellakaan voi koskaan olla liikaa..  Aion ottaa mukaan vaan pakolliset jutut ja ostella matkan varrelta sit lisää mitä tarvii, koska sielä lähes kaikki on niin paljon halvempaa kuin koti-Suomessa. Vaikka en mikään kovin järjestelmällinen ihminen olekaan, nii