Iso-Palosen luonnonsuojelualue Kuhmossa

 


Työskennellessäni Vartiuksessa on tullut muutaman kerran vapaahetkinä käytyä Iso-Palosen kauniissa maisemissa. Iso-Palosen-Maariansärkkien luonnonsuojelualue on osa Ystävyyden puistoa johon kuuluu neljä muutakin luonnonsuojelualuetta. Alue on metsäpeurojen suosiossa ja itsekin olen niitä muutamaan kertaan päässyt tuolla näkemään.

Patikoida en ole vielä kerennyt kuin max kuutisen kilometriä kerralla, mutta jo sen perusteella uskallan sanoa että paikka on todellakin vierailun arvoinen!

 

Selkeästi Iso-Palonen on vähemmän tunnettu helmi, sillä en ole ainoallakaan vierailulla nähnyt kuin yhden vastaantulevan porukan, useimmiten en ristinsielua. 

Helpoiten saavutettavissa on Matokankaan parkkialue joka on reittien lähtöpisteistä sekä lähimpänä isompaa tietä, että myös hieman parempikuntoisen hiekkatien päässä. 

Matokankaalta kun lähtee Tammapuroa kohti, on heti polun alussa aivan huikean ihanat maisemat vasemman puoleiselle suolle jossa vielä vanhoja keloja pystyssä vaikka kuinka. Tuosta näkymästä on tullut jostain syystä mulle tosi tärkeä, ja välillä käynkin vaan kääntymässä siinä ja ihailemassa ja huokailemassa. 

Tammapuron laavu n. 0,5km Matonkankaan parkkipaikalta
 


 

 

Valkeiskankaan parkkialue on Matokankaalta ehkä n. vartin ajomatkan päässä, myöskin aika näppärästi saavutettavissa. Iso-Tahkosen laavun parkkipaikka on pieni, mutta kyllä sinnekin muutama auto mahtuu, tie sinne tosin oli ainakin heinäkuussa 2021 niin huonossa kunnossa että ihan millä tahansa autolla en sitä lähtisi ajamaan.

Matokankaalla ja Valkeiskankaalla olen käynyt pariinkin kertaan ja molemmista lähtee kivat polut, jotka haarautuu useampaankin suuntaan kun hetken matkaa taivaltaa.

 

 

Iso-Palosessa muuten joka ikinen taukopaikka/laavu on ollut todella moitteettomassa kunnossa! Useimmista taukopaikoista löytyy myös puuceet jotka nekin siistit. Tammapurolta polku jatkuu kohti Valkeiskangasta Säynäjärven kautta. Tätä polkua en ole mennyt kuin ehkä kilometrin Tammapurolta eteenpäin, kun tuolloin aika loppui kesken. Polku kulki mäntymetsässä, välillä puiden välistä vilahteli järvi tai suo. Viimeksi kävin täällä kesäkuussa, ja mieleen jäi kuinka jatkuvasti monet eri linnut piti konserttiaan. Kuikka ja käki huuteli, useampikin pikkulintu, kurjet, lokit, korpit... en muista ikinä aiemmin kiinnittäneeni huomiota siihen miten monen eri lajin äänet kuului niin lyhyen ajan sisällä, ja pitkän pätkää kävellessä. Ihan jatkuvasti oli vähintään pari eri lajia äänessä.  


 Valkeiskankaan suunnasta tullessa taivalletaan ensin n. kilometrin matka risteykseen, jonka jälkeen tuleekin hyvin pian jo toinen risteys. Useampia reittejä siis on valittavissa sielläkin suunnalla. Itse olen käynyt nyt pariin kertaan Papinsalmessa kääntymässä ja kertaalleen kiertänyt Saunaniemen lenkin. 







Vaikka alue ei sinällään ole mikään hirmuisen suuri, tuntuu itsestäni vielä useamman visiitin jälkeenkin että tutkittavaa ja uusia alueita riittää vielä tulevillekin vierailuille. Joku kerta olisi mukava lähteä vaikka kajakilla matkaan. 

Elokuun lopulla käytiin vielä kesälomareissun viimeisenä päivänä Villen kanssa puiston eteläpuolella patikoimassa Tahkosen laavulle. Reitti oli lähes koko matkan kapeaa metsätietä, joka jäi ainakin itseäni kaivelemaan vähän, mä kun tahtoisin luonnossa liikkua mieluummin polkua pitkin. 


 

Laavu oli jälleen kerran upeassa kunnossa kuten muutkin Iso-Palosen laavut, ja kylläpä se tuo Villekin tuumas että josko me ens kesänä edes viikonlopun telttaretki tuolla tehtäis, että kierrettäis isommastikin. 





Tätä postausta varten kuvia etsiskellessäni tuli muuten käytyä aika paljon kuvia tältä kesää läpi, ja voi mikä haikeus iski. Tavallaan ihanaa että on syksy, mutta ai että kun toisaalta odotan jo ens kesää niin kovasti... kesän lapsi kun oon. 

Joko sulla iskee haikeus ensi kesään vai ootko enemmän fiiliksissä syskystä tai tulevasta talvesta?





Kommentit

  1. Erityisesti nuo ensimmäiset kuvat tuosta suomaisemasta ovat todella upeita. Vielä pari vuotta sitten olisi varmaan itsellenikin iskenyt haikeus ensi kesään, mutta nykyään iloitsen kyllä entistä enemmän syksystä sekä myös tulevasta talvesta.

    Noita metsäpeuroja olisi muuten mahtavaa päästä kuvailemaan, Kuhmo taitaa tosiaan olla ainoa paikkakunta, jossa niitä olen onnistunut näkemään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo Matokankaan p-alueelta lähteissä oleva suo on kyllä omaa laatuaan. Varmasti vastaavia löytyy muualtakin, mutta ei ole sattunut kohdalle ja itseäkin tuo maisema miellyttää tosi paljon! Yhdeltä herralta kuulin, että metsäpeuroja olisi hyvin myös Lentuan seudulla, joka toki ei kaukana ole Iso-Palosesta muutenkaan. Ja täällä meillä Keski-Pohjanmaalla niitä löytyy kyllä kans kuvattavaksi asti, erityisesti Perhon ja Reisjärven seutuvilta mitä olen kuullut.

      Poista
  2. Tämä oli itselleni uusi, mutta erittäin kiinnostava tuttavuus! :) Harmi, ettei Kuhmon suunnilla tule liikuttua, muuten olisin varmasti suunnannut tänne!

    Eveliina / Reissukuume

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti löytyy tosi paljon tälläsiä "kätkettyjä helmiä" Suomesta! Kuntien markkinoinninna ois tekemistä, ehkä sillä saatais vähän tasattua ruuhkia noissa suosituimmissa kohteissa. Täällä kun ei tosiaan ollut ainoallakaan visiitilläni juuri ketään muuta, ja niin upeat reitit laavut ois käytössä.

      Poista
  3. Haikeus ensi kesään iskee jo vahvasti. Tuollakaan en ole käynyt ja olen laiminlyönyt Kuhmon erämaita, jos nyt minun tapauksessani voidaan puhua laiminlyönnistä. Kuhmossa olen käynyt keskustassa ja rajalla Hiidenportissa, joka tietysti on suurimmaksi osaksi jo naapurin puolella. Mutta siis ihan joka paikassa en ole Suomessa käynyt minäkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä jännä tuo kesän haikeis, itse tykkään kaikista vuoden ajoista ja jokaisen vuodenajan alussa on aina sellanen tietty "innostus/odotus" mutta kyllä se kesä vaan on silti itelle se ykkönen. Vaikka on kyllä syksykin melkoisen ihana!

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kesäni Bear Centressä

Mitä kuuluu elokuuhun?

Menneen kesän kohokohdat