Making it happen

Flunssasta huolimatta aamulla oli päästävä vuorille patikoimaan, koska iltapäivästä oli luvattu vesisadetta. Lukuisista houkuttelevista vaihtoehdoista valittiin Siklawïcan vesiputoukset, joihin patikkareitti oli vajaa 5km pitkä, ei siis kovin paha flunssassakaan.  Jo kaukana ennen vesiputousta rupes olemaan hyvinkin agressiivisia parkkipaikkojen sisäänheittäjiä. Yksityisiä parkkipaikkoja on tuolla paljon, ja hinta on hyvin pitkälti sama kaikissa vaikka toiset on ihan patikan aloituspisteen vieressä ja toiset useammankin kilometrin päässä. Hetki oltiin huolissaan joudutaanko tosissaan jättämään niin kauas auto, että patikkaan tulee parikin kilometriä suuntaansa lisää pituutta mutta maltettiin ajaa ihan aloituspisteelle asti ja sielläkin oli hyvin tilaa. Nämä sisäänheittäjät vaan antoi ymmärtää, että ei kannata ajaa enää pitemmälle vaan jättää juuri siihen heidän paikkaan.  Parkki maksoi n. 7,5e ja sisäänpääsy puistoon 2,5e/hlö (jälkimmäinen maksettiin patikalle lähtiessä puisto...

Viime toukokuussa tehtiin sellanen poikkeuksellinen juttu, että lähdettiin reissuun lentäen jo Kokkolasta, eikä ajettu eka Helsinkiin. Oikein toimiva tapa tämäkin, ainakin kun kerrankin sai niin halvalla lennot että ei harmittanut. Yleensä tullut reilusti halvemmaksi ajaa ensin etelään. Sitähän se toki tarkoitti, että ensin lennettiin Kokkolasta Helsinkiin ja sitten vasta Helsinki-Krakova, mutta eipä se mitään kun lentoajat oli sopivat eikä tarvinut kauaa odotella.  Edellisellä viikolla oltiin oltu kovassa flunssassa mutta onneksi tauti oli helpottanut. Tai siis niin me luultiin, mutta mulla iski voimalla takas päälle heti ekan päivän jälkeen ja koko loppuloma olikin enemmän tai vähemmän tautista ja rajoitti vähän tekemisiä. Ai että mikä fiilis oli kun koneen ikkunasta rupes näkymän vuoristoa!  Koska oltiin hyvissä ajoin liikenteessä eli lento laskeutui jo puoliltapäivin, kerettiin hyvin jo ekanakin päivänä. Käytiin Krakovassa Puolan kotiarmeijan museossa ja jo sinne ajellessa...