Usan roadtrip 2025 ; Yellowstone / Itä (Madison & Old Faithfull)

Vihdoin on aika tullut muistella viime kesän reissun odotetuinta osaa, eli rakasta Yellowstonea. 

Tällä kertaa saavuttiin lännestä, eli West-Yellowstonen kautta. Ajettiin melkein suorinta tietä Island Parkista puistoon, pikaisesti pysähdyttiin West-Yellowstonen turisti-infossa jossa ei oltu ikinä ennen käyty. 

Tuolta suunnalta saapuessa maisemat ei ole läheskään niin jylhät kuin muilla sisäänkäynneillä, vuorien sijaan on tälläsiä pienempiä mäkiä. Tai no, suomalaisittain ei nämäkään pieniä ole, mutta tuohon Yellowstonen jylhyyteen verraten kyllä.

Yellowstonen joissa saa kalastaa kunhan lunastaa asiankuuluvat luvat, ja kuulemma hyvin kalaa tuleekin. Tätä kyseistä herraa ei jututettu, mutta jollain aiemmalla reissulla on pariinkin otteeseen saatu kuunnella innokkaiden kalamiesten juttuja. 

Oltiin siis tosi ajoissa liikkeellä, mutta päätettiin silti käydä kysymässä Madisonin leirintäalueelta joko voitaisiin lunastaa meidän leiripaikka. Ja se onnistuikin näppärästi, niin ei tarvinnut sitten myöhemmin enää odotella jonossa, yleensä siellä on iltapäivästä/ alkuillasta ruuhkaa vastaanotossa. 

Pystytettiin nopsaa teltta, ja lähdettiin patikalle jota oli suunniteltu jo edellisreissulle mutta se jäi silloin huonon kelin vuoksi odottelemaan. Nyt kuitenkin keli oli mitä parhain, joten mars Purple Mountainille! Purple Mountain on ihan Madisonin lähellä, eli kauas ei tarvinut mennä. 

Ja koska mäen päälle kiivettiin, niin luonnollisesti se tiesi nousua koko matkan. Suunnilleen puolivälistä oli tälläiset näkymät itään päin, tästä näkee hyvin miten tuolla on alavampaa ja itää kohti mennessä rupeaa horisontissa siintämään taas vuoret.  

Alkuun polku oli suhteellisen loivaa ylämäkeä, mutta mitä ylemmäs kivuttiin sitä jyrkemmäksi muuttui.

Ylhäällä!

Näkymää huipulta etelän suuntaan.
Madisonin leirintäalue jää tohon oikealle, tien oikealle puolelle, joen tälle puolen.
Kaukana siintää Old Faithfulin alue ja tarpeeksi kun kuvaa zoomaa niin jopa Tetonseille asti näkyy.

Siellä ne Tetonsit. On aika vaikuttavat kaukaakin.

Tuonne ylös kiivettiin. Takaisin alhaalla meitä odotti pari biisonia :D 

Ja koska oltiin niin hyvissä ajoin liikenteessä, päätettiin lähteä vielä takaisin West Yellowstoneen illalliselle ja vähän ostoksille. Minä näet koin olevani todellisessa hupparin tarpeessa. Iltaisin oli jo sen verran viileä tuolla vuoristossa, että oli kiva saada vähän lämmikettä niskallekin  kun siinä teltan ulkopuolella vielä istuskeltiin. 

Illallinen nautittiin Buffalo Barissa, joka oli saanut hyvät arvostelut, mutta ihan hypen arvoinen ei paikka kyllä ollut. Yhtäaikaa sekä todella turistinen että kuitekin jotenkin kotoisa. Ruoka oli hyvää, mutta ei mitään superia. 

Kerettiin vielä jopa valoisan aikaan takaisin leikkarille ja tehdä pieni kävelylenkki joen rantaan.

Tämä Madisonin leikkari on kyllä muodostunut yhdeksi suosikiksi täällä, varmaan suurimmalta osin juurikin siksi että täällä pystyy vähän käydä käppäilemässä rantaraittia, kun muilla leikkareilla ei oikein ole mitään muuta mahdollisuutta lenkkeilyyn kuin kiertää eri leirintä looppeja. Ja siis onhan auringonlaskut ja nousut nyt aivan maagisia tuolla avarammalla joenrannalla!

Koska tällä vierailulla ei ollut tarkoitus tulla enää uudelleen tänne suunnalle, päätettiin koukata Old Faithfullin kautta ja käydä ihan vallan katsastamassa sen tuhahtelut livenä muutaman vuoden tauon jälkeen. 

Matkalla sinne löytyi taas uusia alueita koluttavaksi, nimittäin ei oltu ikinä ennen koukattu Firehole driven kautta, joka on pieni yksisuuntainen tienpätkä Madisonin ja Old Faithfullin välillä. 

Ihan komeat putoukset ja kanjoni oli sielläkin!

Toinen meille uusi tienpätkä oli Fountain Flat drive, joka umpikuja eli takaisin samaa reittiä. Ei ne näkymät huonot olleet sielläkään, ja porukkaa oli paljon vähemmän kun muualla. 

Biisonit lekottelemassa aamuauringossa

Vielä päädyttiin yksi pysähdys tekemään ennen Old Faithfullin aluetta, ja se oli Fountain Paint Pot.

Vesihöyry oli hyvin läsnä täällä, sama minne katsoi näkyi kuumia lähteitä, geysireitä ja mutaputteja tai miten ikinä mud pot nyt suomentuukaan :D 

Clepsydra geysir purkautui just parhaiksi meidän ollessa vieressä, ja olihan melkoisen vaikuttava! (kuva alla)

Old Faithfull ei toki pettänyt taaskaan, vaan päästiin näkemään senkin purkaus mutta siitä ei tällä kertaa saatu hyviä kuvia. 

Kauaa ei tuolla viivytty, kun mieli halaji patikkapoluille. Tällä kertaa päätettiin lähteä Fairy Fallsille, joka lähtee samalta parkkikselta kuin Grand Prismatic Springsin katselutasenteellekin kuljetaan. 

Vaikka parkkipaikka on aika iso, se oli tuohon aikaan päivästä (olisko ollut joku klo11-12) jo niin täynnä, että myös teiden varsille oli parkkeerattu. Hetki jo mietittiin että mikä olisi plan B, kunnes just meidän edestä, ihan polun lähtöpisteen vierestä lähti auto. Ta-daa! 

Putouksille yhdensuuntainen matka oli 4km. Reitti oli koko matkan todella helppokulkuinen, leveä sorattu "käytävä", ei sitä oikein poluksi voi sanoa. 

Patikoijia riitti , vaikka suurin osa jäikin Grand Prismatic Springsin katselutasanteelle josta kuva alla. 

Putous oli aika korkea, alla olevasta kuvasta näkee vähän mittakaavaa ihmisten toimiessa mittatikkuna, vaikka muutoin kuva nyt ei erityisen hieno olekaan.  

Natustettiin eväspatukat ja mietittiin mitäs sitten. Putous ei ollut jotenkin sykähdyttänyt erityisemmin ja porukkaakin oli niin kamalasti että melkein ahdisti. 

No mutta, mikäs polku tuonne lähtee? Kaiveltiin kuva kartasta esille, ja sehän meni Imperial Geysirille se polku. No, energiaa oli vielä, eikä mikään kiire minnekään, joten ei kun uusille poluille!

Tällä kertaa ihan oikealle polulle, ei käytävälle. Putouksen välittömässä läheisyydessä polkukin on ehkä vähän vahva ilmaisu, nimittäin se oli niin veden vallassa että joutui oikeasti vähän miettiä miten hyppelehtimällä ja mihin astumalla jalat pysyis kuivana. Lopulta päätettiin että ei se nyt niin justiinsa ole jos varpaat vähän kastuu ja mentiin vaan. 

Ja onneksi mentiin! Sen ihan alun kosteikon jälkeen polku oli tosi hyväkuntoinen ja siis yksi koko reissun mieleenpainuvimmista paikoista odotti meitä!

Imperial Geyser oli niin hieno, ettei edes sanat riitä kuvaamaan. Me ei osattu yhtään odottaa tuollaista.

 

Polun varrellakin jo oli kovasti geotermisiä ilmiöitä, vaikka nämä ei vielä niin vaikuttavia ollutkaan

Polku kulki loppumatkan tälläisen höyryävän kuumana virtaavan puron viertä

Ja sitten! Kun geysir rupesi näkymään, innostuttiin et hei sehän rupee just purkautumaan!

Eipä tiedetty vielä siinä vaiheessa että tämä kyseinen geyser purkautuu ihan vähän väliä. 

Oltaisko ehkä puolisen tuntia vietetty tuolla aikaa yhteensä, ja sinä aikana se purkautui lukuisia kertoja, varmaan 1-5min välein.

Siinä maisemaa ja geysiriä ihaillessamme paikalle tuli pari muutakin, jotka tuli heti juttelemaan ja paljastuivat vapaapäivää viettäviksi park rangereiksi. Juteltiin hyvä tovi kaikesta mahdollisesta ja saatiin heiltä paljon tietoa niin tästä geysiristä kuin puistosta ylipäätään. Paljon oli toki tuttua tietoa, mutta paljon uuttakin.

Juttutuokio oli oikein virkistävä ja valaiseva!

Iltapäiväksi oli luvattu sadetta ja ukkosta joka oli kyllä tiedossa, mutta hetkeksi unohdettiin se kun tuolla oli niin kiva olla! Kun sitten lähdettiin takaisinpäin huomattiin taivaan synkentyneen ja tulikin vähän kiiru pistää töppöstä toisen eteen sillä tuolla vuoristossa sää muuttuu todella nopeaa. 

Alla olevassa kuvassa näkyy vielä tuo Fairy Fallsin pään "polku", noita pieniä risuja pitkin sai tasapainoilla että pysyi jotenkuten jalat kuivana. Melkoista lillukkoa oli. 

Lopulta kerettiin hyvin ennen sateen alkua autolle, ja pysähdyttiin vielä loppumatkasta kuvamaan Grand Prismatic Springsin aluetta vähän eri kuvakulmasta. 

Seuraava yö meillä oli varattuna tutulta KOA leikkarilta läheltä Livingstonia, Paradise Valleysta. Tämä tarkoitti, että oli aika ruveta suuntaamaan kohti pohjoista ja Gardineria / Livingstonia. 

Jo ennen Gardineria sää oli taas muuttunut täysin ja aurinko paistoi komeasti ja oli suorastaan kuuma. 

Pysähdyttiin ennen Mammoth Hot Springsiä kuvaamaan Bunsen Peak suunnasta josta ei oltu sitä ennen ihailtu. 

Tuonne ylös kiivettiin 2019 kesällä, reitti menee tästä kuvasta katsoen tuolta oikean puoleista rinnettä ylös. Sieltä oli komeat näköalat ympäriinsä!

Oltiin koko reissu haaveiltu Mountain Tacos ravintolan tacoista, joten suunnattiin sinne seuraavaksi. Mutta voi ei! Koko ravintolaa ei ollut enää! 

Hetki piti toipua järkytyksestä ennen kuin löydettiin tilalle edes jotain, tuolla puiston alueella ja läheisyydessä kun ei liikaa erityisen hyviä ravintoloita ole. Päädyttiin sitten kokeilemaan paikkaa nimeltä Antler Pub & Inn.  

Todella ruuhkainen se oli, mutta ruoka oli oikein maittavaa ja palvelu suorastaan erinomaista.