Kokemuksia Amerikan kansallispuistoista



Oon pyöritellyt tätä aihetta päässäni pitkään enkä oo oikein tiennyt mistä kulmasta tätä lähestyisin.
Päädyin nyt sit käymään läpi lyhyesti kaikki ne kansallispuistoyksiköt joissa on vierailtu. 
Näitä on 22, ja jotenkin onnistuin nyt listaamaan ne kutakuinkin siinä järjestyksessä että muhun eniten iskeneet on ensin ja vähiten iskeneet viimeisenä.
Taidampa jakaa nää nyt kahteen eri postaukseen ettei veny liikaa, tässä siis mun ykkössuosikit!

Yellowstone

Ei liene kellekään yllätys että tämä on listattuna ekana.
Jos joku kysyis multa, että mihin mulla ajatukset karkaa useimmiten niin vastaisin epäröimättä Yellowstone. Multa on niin monta kertaa kysytty, että mikä siinä paikassa niin vetää puoleensa, miks haluan sinne aina takaisin. Enkä mä oo koskaan osannut antaa selkeää vastausta. Tai no, sen selkeämpää kuin että se on "mun sydämen koti". Siellä ollessa tuntuu että oisin kotona, paitsi että kotoisaan tunteeseen lisätään extra mausteena sellanen tietty jatkuva innostus ja jännitys että mitä seuraavan mutkan takaa löytyy.
Niitä asioita jotka mua Yellowstonessa viehättää on niin paljon. Ensinnäkin toki upeat maisemat ja villieläimet, toisekseen se yleinen fiilis joka siellä on, en osaa oikeen selittää sitä. Kolmanneksi kaikki upeat kohtaamiset mitä siellä on ollut, oon tavannut ihan huikeita ihmisiä joiden kanssa pidetään edelleen säännöllisesti yhteyttä.
Myös vaihtelevuus kiehtoo, siellä on niin paljon erilaista. Puiston pohjoisosissa jylhiä vuoria, keskiosissa upea kanjoni, etelässä iso järvi vuorien ympäröimänä ja itäpuolella/keskiosissa tasaisempaa maastoa, vain pienempiä mäennyppylöitä. Ja ne kuumat lähteet ja muut geotermiset ilmiöt. Aktiviteetteja on niin paljon mistä valita. On ratsastusta, kärryajelua johon saa yhdistettyä ruokailun luonnossa, koskenlaskua, valokuvaussafareita, patikointia (aina lyhyistä ~ puolen tunnin reiteistä useamman päivän kestäviin vaelluksiin), veneilyä, melomista, kalastusta, lintu/villieläinbongausta...
Myös puistoa ympäröivät pikkukaupungit lisää ainakin mulle sitä viehätystä.


Sateenkaaren päässä on aarre, siis Lamar Valley <3

Hayden Valley
Lamar Valleyn itäpuolta (Confluence)

Mt. Washburnin huipulta


Biisoneita Old Faitfullin tietämillä
Mammoth Hot Springs
Ja täytyyhän mun mainita myös ne sudet tähän, koska muuten tää tuntuis melkeen valehtelulta. Kun on 4 vuotta enemmän ja vähemmän seurannut Yellowstonen susia paitsi siellä ollessa, myös kotoa käsin netin sivustojen/FB-ryhmien kautta, ja osaa nimetä kaikki Yellowstonen laumat sekä suurimman osan niiden jäsenistä ja myös tunnistaa osan kuvasta, vois kai sanoa että oot "susinörtti".
Muistan ekan kerran kuulleeni Yellowstonen susista peruskoulu aikana, mutta ihan oikeesti ja kunnolla kiinnostuin vasta vierailtuani ekan kerran siellä itse.
Kun opiskelin kennelalaa tein kurssille esittelyn - yllätysyllätys - eri susilajeista.
Tulevilla Yellowstonen vierailuilla onkin kiva, kun tietää minne ja milloin mennä, jos tahdon (ja siis tietenkin tahdon) parantaa mahdollisuuksia bongata susia ja ylipäätään muutakin villieläimiä.
Nyt tämän valokuvausharrastuksen myötä kasvaneella kamerakalustolla pitäis olla jo mahdollisuuksia saada jonkunlaisia kuviakin niistä, en malta odottaa! Edellisillä reissuilla kun on turvauduttu lähinnä kännykkäkameraan kaiken kuvauksen kanssa...

Rocky Mountains
Nää seuraavat olikin vaikeampi pistää järjestykseen, mutta nostin nyt Rockiesit kakkoseks.
Täällä viehättä osin samat jutut kuin Yellowstonessa, vuoret, villieläimet, luonto... patikointireittien upeus ja valinnanvara. Sekä ihana  Estes Parkin pikkukaupunki puiston vieressä! Tavallaan ihan hurjan turistinen, mutta silti jotenkin tosi ihana ja kotoisa.
Täällä ei keretty viettää kuin 2 päivää tai oikeammin ehkä vuorokausi, kun saavuttiin iltapäivästä ja lähdettiin pois jo puolen päivän jälkeen seuraavana päivänä, mutta kipinä jäi kytemään että takaisin on päästävä. Täällä riittäis tutkittavaa ja koettavaa myös piiiiitkäksi aikaa!
Kun me oltiin Rockiesilla, oli just kanadanhirvien kiima parhaimmillaan eli saatiin kuunnella upeaa "buglaamista" kun hirvisonnit yritti hurmata naaraita. En tiedä mikä suomenkielinen sana tuota kiljumista kuvais parhaiten, sanakirja väittää että toitotus mutta ei sekään oikeen kuulosta oikealta...
jos haluat kuulla millasta ääntä ne pitää, niin klikkaa tästä.






Olympic
Voi kyllä, Olympic ja sen upeat, vihreät satumetsät!! Ilman noita satumaisia lauhkean vyöhykkeen sademetsiä tämä kansallispuisto olis "vain yksi muiden joukossa" eikä erityisemmin erottuis ainakaan omalla listalla, mutta ai että nuo metsät on upeita!!
Niitä löytyy puiston länsiosasta. Itäosissakin on vanhoja upeita metsiä, mutta ne on kuivempia ja enempi "tavallisia" metsiä.
Tämä kansallispuisto koostuu kahdesta erillisestä osasta: kapeasta kaistaleesta Tyynenmeren rannalla sekä isosta yhtenäisestä alueesta edellisestä itään.
Me koettiin näistä viime reissulla molemmat, kun käytiin telttailemassa La Pushin rannalla yks yö. N. puolen tunnin patikkamatka rannalle vei meidät ihanien vehreiden metsien läpi. Ranta passas yöpymiseen muuten hyvin, mutta aallot piti sen verta kovaa mekkalaa että nukkuminen jäi aika vähiin. Upea paikka kuitenkin!
Metsien ja rannan lisäksi tutustuttiin tähän luonnonpuistoon myös ylhäällä vuorilla, Hurricane Ridgellä jossa käytiin tekemässä pieni patikka. Maisemat oli upeat joka suuntaan, Pohjoiseen katsoessa näki Kanadaan asti merenlahden toiselle puolelle. 


Hurricane Ridge

Näkymä Hurricane Ridgeltä pohjoiseen, lahden toisella puolen näkyy Kanada

Hoh rainforest

Polku La Pushin Second Beachille

La Push, Second Beach
Yosemite
Yosemite on vähän ristiriitainen tässä neljäntenä. Toisaalta tykkään Yosemitestä ihan hulluna, maisemat on niin upeat ja erilaiset kuin muualla, mutta sitten taas toisaalta ihmisiä on etenkin Yosemite Valleyssä niin järkyttävät määrät että se luonnonrauha  mitä luonnonpuistolta kaipaa jää kyllä toteutumatta.
Siitä huolimatta olkoon se tässä neljäntenä.
Kolmen vierailun aikana tästäkin kansallispuistosta on kerennyt jäädä vähän enemmän kerrottavaa kuin niistä joissa on käyty vaan kerran tai pikaisesti. Ekalla kerralla v. 2014 majoituttiin puiston pohjoisosassa Toulumne Meadowsilla, joka oli aivan ihana paikka siinäkin mielessä että siellä ei porukkaa ollut niin paljon ja koska se on korkealla vuorilla, ei lämpötilakaan ollut heinäkuussakaan liian kuuma.
Yosemite Valleyssä on käyty jokaisella kerralla, tosin lähinnä vain yövytty tai käyti pikaisesti kääntymässä juurikin tuon edellämainitun väenpaljouden vuoksi.
Patikkareittejä tuolta lähtee paljon, ja nää taitaakin olla puiston ainoita patikkareittejä joilla porukkaa on myös tosi paljon liikkeellä niin että oikeestaan koko ajan näet jonkun muunkin eikä tarvi olla yksin jos (musta)karhut pelottaa. 
Glacier Pointilla on käyty kahdesti ja ne näköalat on niin huikeat, että sinne kannattaa mennä väenpaljouden uhallakin. Parkkipaikkaa voi olla välillä vaikea löytää mutta kyllä sinne aina loppujenlopuksi mahtuu, jos ei ole niin kiire sitä paikkaa löytää.
Myös täältä lähtee useampia ihania patikointireittejä.
Viime reissulla 2017 tutustuttiin myös puiston vähemmän tunnettuun alueeseen, nimittäin pohjoisessa olevaan Hetch Hetchyyn. Siellä porukkaa ei ollut ollenkaan niin paljon, patikointikin oli tosi mukavaa kun ei koko aika pitänyt ohitella jotain. Täällä olis myös upeita vesiputouksia, joskin tuolloin lokakuun alussa ne oli jo lähes täysin kuivuneet kesän jäljiltä.

Taft Point

Glacier Point

Hetch Hetchy

Tenaya Lake



Redwoods 
Ihanat punapuut! Niistä ei voi saada kyllikseen. Kyllä ihminen tuntee ittensä pieneksi noiden jättiläisten keskellä.
Täällä ei ole yövytty, mutta läpi on ajettu pariin otteeseen ja käyty patikoimassa muutamat lyhyehköt polut. Jättipuita ei löydy pelkästään kansallispuistosta, vaan myös ympäröiviltä alueilta ja mm. Jedediah Smithin osavaltiopuistosta joka on lähellä Californian ja Oregonin rajaa.





Glacier
Tämä upea kansallispuisto on jäänyt toistaiseksi hyvin vähälle tutkimiselle, kun ollaan vaan ajettu sen läpi v. 2015. Silloin oli sen verran kiire edetä reissussa, että ei valitettavasti keretty pysähtymään edes haikille. Lisäksi vuorilla oli silloin syyskuussa jo niin kamalan kylmä, että ei meinannut taretakaan meidän varustuksilla. Lunta ei sentäs satanut mutta en olis sitäkään ihmetellyt, lähellä nollaa oltiin varmasti ja sen tuulen vuoksi tuntui kylmemmältä kuin olikaan.
Tästä syystä myöskään allaolevista kuvista ei oikein välity paikan upeus, ei tarjennut pikaräpsyä kummempaa nappaamaan.
Maisemat kuitenkin vakuutti ja netistä lukemani perusteella oon varma, että tuun rakastumaan tähän puistoon entistä enemmän kun palataan tännekin ens kesänä! Tällä kertaa tarkoitus olla ainakin pari yötä alueella ja patikoida.
Glacierin läpi kulkeva Going-To-The-Sun-Road ei ole syyttä suotta kehuttu yhdeksi maailman kauneimmista teistä, voin allekirjoittaa tuon ihan täysin. Korkeat vuoret, ihanat metsät, järvet ja vesiputoukset pitää huolen että sieltä löytyy maisemannälkäisille silmänruokaa!






Mt Rainier
Jatketaan vuoriteemalla, ne kun tuntuu mulle niin rakkailta. Mt Rainierillakin vietettiin vaan n. vuorokausi, mutta siinä ajassa kerettiin kovasti ihastumaan paikkaan.
Täällä käytiin leirintäalueella järjestettävällä jokailtaisella "luennolla" kirkkaan tähtitaivaan alla, jossa tällä kertaa aiheena oli jäätikölle kiipeäminen ja mitä varusteita siihen tarvitaan. Näitä "ranger talkeja" on luonnonpuistojen leirintäalueilla tosiaan ainakin lähes joka ilta koko kesäsesongin ajan, ja nämä on täysin ilmaisia. Aiheet vaihtelee niin että vaikka viipyis puistossa pitemmänkin aikaa, ei ole huolta että tarvis kuunnella samat litaniat monta kertaa.
Me ei jäätikölle tällä kertaa kiivetty/vaellettu, mutta ehkä joskus.
Leiriydyttiin pohjoisessa White Riverin leirintäalueella josta sattumalta saatiin telttapaikka, vaikka koko puiston leirintäalueet oli täynnä... satuttiin ottamaan eräs liftari, Dan, kyytiin puiston itäosasta joka sattumalta majoittui juurikin tuolla White Riverissä ja oli sinne kyytiä vailla ja lupasi vastapalveluksena majoittaa meidät hänen telttapaikalla. Näihin telttapaikoillehan siis mahtuu hyvin useampiakin telttoja ja autoja, koska jenkkien tapaan kaikki on isoa...
Täällä isoa oli myös puut, vaikkei toki sellaisia kuin punapuut tai mammuttipetäjät.
Ehdottomasti pitää päästä tännekin takaisin. Ehkä jo ens kesänä...

Sunrise Visitor Center ja pikkupatikka



Seuraavassa postauksessa sitten lisää kansallispuistoja...

Kommentit

  1. Yosemite on kevyesti tuttu ja Yellowstone vahvasti listalla - ehkä jo ensi vuonna. Jotenkin vaan tuntuu työläältä saada ko. reissun suunnittelua alulle, kun se vaatii niin paljon enemmän kuin vaan lento- ja hotellivarauksen. Mutta "pakko kai" se on tässä joskus aloittaa!

    VastaaPoista
  2. Ihan kiva lukea kokemuksia näistä USA:n kansallispuistoista, ensi keväänä on tarkoitus lähteä kiertämään Utahin puistoja + Yosemite.

    En tiedä kaipaatko rakentavaa kritiikkiä, mutta itse tykkäisin jos tekstikappaleita olisi jaoteltu vähän enemmän, olisi helpompi lukea ruudulta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Utahissa onkin aivan upeita puistoja useampia, Yosemitesta puhumattakaan. Varmasti upea reissu tulossa!

      Kiitos palautteesta, on tervetullutta :)

      Poista
  3. Aikmoinen määrä sulla on noita käytynä!! En osais kyllä ite valita noista!!
    Mukana on semmosiakin puistoja joista en ollut kuulutkaan ja semmoisia minne haluisin itekkin mennä..
    Mahtavia maisemia ja ihania kuvia sulla- etenkin se sateenkaarikuva (Y)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän noissa on monessa tullut käytyä, mutta vielä on monta käymättäkin :) Kokemusnälkä on kova!

      Poista
  4. Wau! Onpas hienoja kuvia! Varsinkin tuo Olympic näytti niin kiehtovalle! Amerikassa en ole kuin Losissa käynyt, joten sellainen kunnon roudtrip olisi siistiä vielä tehdä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä niin vehreä paikka että! Ja osuttiin tuolla viime vuoden reissulla siinä mielessä hyvään aikaan paikalle että ei ollut sateista, tuolla suunnalla kun hyvin usein sataa.
      Iso suositus roadtripille!

      Poista
  5. Onpas sulla paljon noita kansallispuistoja käytynä ja wau mitä kuvia! 😊 Toivottavasti joskus pääsee jossain noista vierailemaan😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kehuista, peukutukset täältä että pääset itsekin näkemään ja kokemaan tuota luonnon monimuotoisuutta ja kauneutta mitä näistä puistoista löytyy :)

      Poista
  6. Oi, Amerikan kansallispuistot! <3 Yosemiteen rakastuttiin ihan täysin, vaikka olihan siellä tosiaan porukkaa kuin pipoa. Glacier Point jäi valitettavasti väliin, koska siellä riehui metsäpalot. Mutta tuosta Hetch Hetchysta en ollut kuullutkaan, ja entäs se ihana Tenaya Lake? Yosemitessa on selkesti vielä ihan hulluna nähtävää Yosemite Valleyn ulkopuolella. Olympicin niemimaa alkoi kiinnostaa huikean Avara luonto -sarjan takia, aiemmin en ollut kuullut siitä. Se sarja on muuten ehkä vieläkin Areenassa, se voisi kiinnostaa teitäkin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, Yosemite on tosiaan paljon muutakin kuin Yosemite Valleyn alue :) Niin iso puisto, ettei sitä kyllä ihan muutamassa päivässä noin vain "oteta haltuun".
      Kyllä tuli katsottua tuo dokkarisarja täälläkin, tykkäsin että oli hyvin tehty!

      Poista
  7. OMG! Taidan tästä alkaa varailla lentoja ja pakkailla laukkuja. Näyttää niin ihanalta kaikissa kuvissa. En ole varsinainen kansallispuistotyyppi, siis luontotyyppi noin yleensä, mutta niin vaijn yhä useammin löydän itseni luonnosta. Niin kai vain pitäisi näihinkin lähteä. Ihania kuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö oo jännä, miten sitä innostuu sellasistakin paikoista mitä ei välttämättä koe ihan omakseen tai siksi ykkös suosikiksi?
      Mullekin ihan tuttu fiilis, joskin suosikkikohde ei oo muuttunu miksikään siitä lähtien kun eka kerran Yellowstonessa kävin :D Mutta näitä muita "must see" kohteita ympäri maailman ilmestyy ku sieniä sateella, miten niihin kaikkiin vaan pääsis kun pitäis muka töitäkin tehdä välillä?

      Poista
  8. Upeita puistoja olette päässeet näkemään! Nämähän on sellaisia paikkoja, että vaikka kuinka usein kävisi, niin aina löytyy jotain uuttaa. Tuo Yellowstone on meillä vielä käymättä ja se kyllä huutaa takaraivossa koko ajan. Tälle vuodelle se oli jo suunnitelmissa mutta jäi sitten kuitenkin... ensi kuussa startataan road tripille jossa tulee vähän Kaliforniaa, Nevadaa ja Utahia puistojen muodossa. Tuskin jaksan odottaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä saadaan olla kiitollisia näistä kokemuksista ja että on ollut mahdollisuus nähdä kaikki nämä paikat!
      Pitääpäs muistaa kurkkia sun blogia jatkossakin, melkeen joka viikko siellä oonkin käynyt lukemassa sun postauksia :)
      Mukavaa reissua tälle kuulle!

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tämän vuoden Usan roadtripin suunnitelma julki!

Mitä maksoi 3kk roadtrip Amerikassa?

Gibraltarin ihanat apinat