Making it happen

Tätä aihetta oon miettinyt paljon viime kuukausina, ja nimenomaan matkustuksen vinkkelistä. Tietyt kohteet on sellaisia missä on vaan pakko päästä käymään, ja toisaalta tietyt elämukset on sellaisia jotka syystä tai toisesta haluan kokea. Tässä listattuna nyt muutama jotka viime aikoina on eniten pääsä pyörinyt. Kuvat ei luonnollisestikaan ole itseni ottamia, koska en ole vielä päässyt näihin paikkoihin niitä ottamaan. Toivottavasti tulevaisuudessa tämäkin korjaantuu! * Päästä näkemään jääkarhuja niiden luonnollisessa ympäristössä.   Sen verran olen tässä aikojen saatossa tutkinut asiaa, että parhaimmat mahdollisuudet näitä valkoisia jättejä olisi nähdä Norjassa Huippuvuorilla, Kanadassa Churchillissa tai Alaskassa Kaktovikissa. Kuva : Pixabay  * Ala-asteelta saakka mukana kulkenut matkahaave päästä Peruun Macchu Picchulle.  Kyllä, tämä on ollut mun ykkös matkahaave niin kauan kuin muistan. Silti se ei ole vieläkään toteutunut, tai edes lähitulevaisuuden suu...

Vaikka tässä on vielä talven reissukin tekemättä, jostain syystä mun on helpompi suunnitella ens kesän reissua. Ylläri, koska Yellowstone... Pikkuhiljaa alkaa olla selvillä että päin suunnataan Yellowstonesta ja lennotkin on varattuna, samoin autovuokra. Kesäkuun puolivälissä siis lennetään Bozemaniin parilla vaihdolla. Jo vuosi sitten kun oltiin vielä reissun päällä, rupesin kattelemaan vaihtoehtoa lentää Bozemaniin seuraavalla kerralla. Aikaisemmilla Yellowstoneen suuntautuneilla reissuillahan on lennetty Vegasiin, Seattleen ja Chicagoon. Jokainen niistäkin toki hyvä vaihtoehto koska matkanvarrella on vaikka ja mitä nähtävää, mutta tällä kertaa haluttiin lähemmäs jo alunperinkin. Kun oon kauemman aikaa lentoja tasaisin väliajoin kyttäillyt, oon huomannut että keskivertolennot tuonne on ollut siinä 1100-1600e välillä. Isompiin kaupunkeihin pääsis tottakai halvemmalla, viimeksi saatiin Chicagon lennot vaan pikkusta reilulla 500 eurolla. Bozemaniin lentäminen mahdollistaa k...

Helmikuun alussa suunnataan taas roadtrippailemaan ja seikkailemaan toiselle puolen Atlanttia. Lennot on tällä kertaa Orlandoon, ja on perillä kohteessa seitsemän jälkeen illalla paikallista aikaa. Ensimmäiselle yölle varattiin heti leirintämajoitus kun huomasin että suht lähellä leirintäalueeta ( = n. 20min ajomatka) on KOA leikkari. Tarkoitus on ainakin käydä Kennedy Space centerissä ja mahdollisesti pari muutakin Orlandon alueen isompaa nähtävyyttä. Mitään tarkkaa aikataulua ei aiota suunnitella, mutta sen verran on mietitty että pudotellaan ensin alas Miamiin ja siirrytään sieltä sitten Floridan länsirannikolle ja kivutaan sitä pitkin taas hiljoksiin ylös. Aikaa pitäis olla ihan mukavasti käytettävissä :) Meillä on myös viime vuoden reissulta käytettävissä yksi 2 yön majoituspaketti valitsemassamme resortissa, kun käytiin Vegasissa loma-asunto esittelyssä niin saatiin sieltä tuollainen lahjakortti. Pitää käyttää nyt kun se on vielä voimassa... Tällä reissulla ensimmäin...

Viime lauantaina käytiin palauttamassa hoitokoirat kotiinsa Nivalaan kun emäntä oli palannut matkaltaan, ja päätettiin edellis iltana että käydäämpä samalla matkalla takaisinpäin tullessa polkasemassa Partio-Jylhän luontopolku Kannuksessa ja paistamassa makkarat laavulla. Päätettiin ottaa Senya mukaan ainoana koirista, se ei olekaan pitkään aikaan päässyt mihinkään ilman muita koiria. Ville varoitteli etukäteen että pitää olla kumpparit jalassa, että siellä on tosi märkää ja vähän vaikeakulkuista. No, mun kumpparit heitettiin menemään jokunen viikko takaperin kun ne oli jo niin huonot, joten ei auttanu kuin vaelluskengillä lähteä. Eikä muuten ollu yhtään huono valinta, ei tuolla mitään vaikeakulkuista eikä märkää ollut. Tai no, märkää siinä määrin että oli satanut aamulla, mutta soisilla/märillä kohdilla oli kyllä pitkospuut mitä pitkin kulkea. Vaikka tykkään tosi paljon patikoida ulkomailla, Suomessa se ei jotenkin oo tuntunut yhtään omalta jutulta, kai mä kaipaan nii...

Suurimmaksi osaksi on roadtripeillä syöty kaupasta ostettuja eväitä kuten hedelmiä, leipiä, pähkinöitä ja jugurttia. Mukana kulkeva kylmälaukku onneksi mahdollistaa esim jugurttien ja juuston mukana kuljettamisen ja pitää esim salaatit hyvänä muutaman päivää. Koska kuitenkin itse kokkaaminen on jäänyt meidän reissuilla vähäiselle, eikä noilla välipaloilla ihan elä (joka päivä ainakaan) on matkan päältä pitänyt useamman kerran etsiä purtavaa. Villellä kun on tuo ihmeellinen hinku testata kaikki ketjuravintolat mitä vastaan tulee, niin kokemusta on kerennyt kertyä kohtalaisesti. Onneksi aina välillä saan suostuteltua sitä vähän muuallekin kokeilemaan muitakin ravintoloit, kuten Delafieldissä Wisconsinissa, jossa ruokailtiin kalifornialais-italialaisessa Zin-ravintolassa jossa molempien mielestä oli ehkä paras ruoka koko reissulla. Vahva suositus siis jos tuolla suunnalla liikkuu! Tokikaan kaikki ketjuravintolat ei ole pelkkää pikaruokaa/roskaruokaa vaan useammasta saa myös muunla...