Tämän vuoden Usan roadtripin suunnitelma julki!

Alle kolme kuukautta matkaan niin kai se on aika pikkuhiljaa tämäkin julkaista, kun sitä on niin kyselty.  Pääkohdetta ei tarvi tälläkään reissulla arvuutella, sehän on tietenkin Yellowstone jossa vietetään jälleen parisen viikkoa yhteensä, tästä viikko seikkaillaan yhdessä Karin kanssa ja muutoin kaksisteen. Niin paljon kaikkea kivaa luvassa että melkeen sydän pakahtuu pelkästä ajatuksesta. 

Muita pääkohteita reitille osuu mm. meille uusi tuttavuus Voyageursin kansallispuisto, josta oon aivan erityisen innoissani sillä oon seurannut vuosikausia puiston susiprojektin etenemistä. Kovin ison lisälenkin se toki aiheuttaa reissuun ja tämän vuoksi jätettiin sitten kokonaan toinen alkuperäinen pääkohde, Glacierin kansallispuisto välistä. Näiden "pääkohteiden" lisäksi tarkoitus on viettää taas pari päivää viime vuoden reissulla ihastuttaneessa Custer State Parkissa, ja parit State Fair tapahtumat on myös tarkoitus katsastaa, etenkin Minnesotan sellaista odotan kovasti kun sitä on markkinoitu yhtenä parhaista kyseisistä tapahtumista koko Usassa. Kertaalleenhan me on pienessä County Fair tapahtumassa vierailtu v. 2017 ja se oli kyllä hauska kokemus. 

Toinen uusi kansallispuisto meidän listalle tulee olemaan Theodore Rooseveltin kansallispuisto Pohjois-Dakotassa, ja pysähdytään tutkailemaan myös viime vuoden reissulta pois tippunutta Little Bighornin taistelupaikkaa. 

Tältä tämänkertainen reittisuunnitelma näyttää kartalla 

Lennot on siis Chicagoon, kaikkien ennakko-odotusten vastaisesti :D Meillähän siis jo viime kesänä oli selvää että tänä vuonna lennetään suoraan Bozemaniin, jotta ollaan valmiiksi lähellä Yellowstonea eikä mene turhaan aikaa siirtymiin, etenkin kun ajateltiin että jos tällä kertaa lomailtaisiin "vain 2" viikkoa, maksimissaan 3. Vaan kun viimein uskallettiin alkaa varailemaan lentoja, tuli äkkiä huomattua että vaikka itse lennot nyt ei ole mahdottoman paljon kalliimmat niin vuokra-autojen hinnoissa oli aivan järkyttävä ero! Bozemanista 2 viikon ajalle ois pirssi irronnut halvimmillaan 2500e hintaan. Seurailtiin useampi viikko, mutta ei muutosta hinnoissa, ne oli niin hyvin buukattu jo siinä kohtaa että viimeiset oli tosi kalliit. Joten päätettiin että aletaan katseleen muita kaupunkeja. Lähikentillä oli kaikilla suunnilleen samat tai jopa kalliimmat hinnat. Minneapolis oli pitkään ykkösvaihtoehtona Denverin kanssa, mutta lopulta saatiin niin hyvä tarjous Chicagosta että todettiin että toteutetaan nyt samalla tuo Voyageursin reissukin, pidennetään matka 3,5viikkoon ja lennetään Finskin suorilla lennoilla mieluummin kuin useammalla vaihdolla. 

Hintaeroa Chicagon ja Bozemanin välille tuli lennot + vuokra-auto yhteenlaskettuna lähes 1500e joten kyllähän siihen summaan jo mielellään vähän pitemmästi ajeleekin. Lisäksi tähän vuokra-autoon kuului automaattisesti 3 lisäkuljettajaa + tankillinen polttoainetta sekä laajemmat vakuutukset, joita ei Bozemanin tarjouksessa ollut. Tuolloin varaushetkellä Bozemanista SUV luokan auto 3,5 viikoksi ois maksanut n. 2500e (ilman noita ekstroja) kun Chicagosta saatiin sama 1250e ja tosiaan sisältäen ekstrat. Plussana vielä paremmat lentoajat ja matkustusajasta pois n. 12h per suunta. 

Viime vuoden rassi, Jeep Compass

Lennot ja vuokra oli myös huomattavasti edullisemmat aloittaa maanantailta kuin pe-su välillä, joten tuumattiin että otetaampas sellanen Helsinki turistina -viikonloppu siihen loman aloitukseksi. Kerta se on ensimmäinenkin!

Kun Usan kamaralle päästään niin jälleen kerran tie kutsuu samantien, eikä jäädä Chicagoon edes yöksi. Ajellaan pohjoiseen Milwaukeeta kohti, jossa heti seuraavana päivänä on tarkoitus päästä Wisconsin State Fair tapahtumaan. Vielä ei ole sinne julkaistu ohjelmaa, joten tarkempi toteutus riippuu vielä hyvin pitkälti siitä, mitä tuona päivänä on tekemistä / näkemistä. Tälle on kuitenkin varattu kutakuinkin koko päivä, jätetään illaksi vaan parin-kolmen tunnin ajo ja etsitään joku sopiva leirintäalue. Seuraava päivä onkin sitten ihan kunnollinen ajopäivä, jotta keretään Voyagersiin asti joka siis sijaitsee ihan Kanadan rajan tuntumassa. Siellä menee pari-kolme päivää, jonka jälkeen 3-4 ajopäivän jälkeen tarkoitus saapua Yellowstoneen. Tähän väliin osuu myös Theodore Rooseveltin kansallispuisto ja Little Bighorn.

Mitään tarkempia suunnitelmia ei ole vielä tehty mitä kautta Yellowstoneen saavutaan, mutta tällä hetkellä todennäköisimmältä tuntuu että yövytään ensin Red Lodgessa Yellowstonesta koilliseen, ja ajellaan seuraavana aamuna upeaa Beartooth Highwayta pitkin Yellowstoneen. 

Lähes kaikki Yellowstonen alueen majoitukset on varattu etukäteen, koska kokemus on opettanut että jos on tietty paikka missä haluaa yöpyä tiettyyn aikaan, on hyvä olla ajoissa liikenteessä. 

Ikinä ennen ei oo taidettu näin tarkkaan tekemisiä ja kulkemisia miettiäkään, mutta nyt on vaan niin paljon kaikkea kivaa ja pitkään haaveiltuja juttuja että on ollut pakko. Toki kaikki voi vielä muuttua sataan kertaan lennosta olosuhteiden niin vaatiessa tai jos vaan sattuu tuntumaan siltä, mutta alustavasti suunnitelmissa on eläinbongailun lisäksi ainakin ratsastusta, veneilyä, 2 uutta leirintäaluetta (Lewis lake ja Indian Creek), Pryor mountainsin villihevosten spottailua, yöllisien geysirien kuvausta ja patikoista ainakin Beaver Ponds, Avalanche Creek, Thunderer ja toivon mukaan se kauan, kauan suunniteltu Specimen Ridge (28km). Yksi  vaihtoehto ois toki myös ratsastaa se reitti mutta se on niin hintavaa että ehkä ei malteta. Tai sitten maltetaan, kerranhan sitä vaan 40v täytetään! Tuo ratsastus ois siis haaveena toteuttaa mun synttäripäivänä, mutta se että onko se joku vaan tunnin-parin ratsastus vai tuollainen koko päivän kestävä puiston sisällä tehtävä ratsastus maastolounaineen on sitten vielä ihan auki. Toki, sitä myös toivoisi että sää suosisi, jos on kauhee keli niin ei sitä kyllä jaksa noin pitkää reittiä vuorenrinnettä ylös alas tehdä. Keskimääräinen kesto patikalle on kuulemma 8h 45min, ja polku on sen verran vähällä käytöllä moniin muihin verraten että sielä on helppo eksyä kun joka puolella on villieläinten polkuja myös. GPS pakko olla käytössä että löytää poiskin...ratsastusreissulla ei ois sitä vaaraa, kun opas tietäis kyllä mihin mennä :D

Yellowstonessa ollaan siis vajaa pari viikkoa, ja sieltä sitten lähdetään valumaan takas itää ja Chicagoa kohti. Ajellaan Black Hillsien kautta jotta päästään taas Custer State Parkiin johon niin kovasti ihastuttiin viime vuonna, ehkä myös lisää Spearfish Canyonia ja Badlandsia. 

Custerin patikkapolut sai hymyn huulille, tosi kivoja reittejä!

Viimeinen varsinainen "kohde" on Minneapolis, jossa on Minnesota State Fair just silloin kun ollaan menossa ja jos interwebsiin on uskominen, kyseinen State Fair on yks parhaista. 

Ja vähän harkitsen josko keksittäis jotain muutakin mielenkiintoista Minneapolisissa, jos kerrankin yrittäis vähän tutustua kaupunkiinkin. Tai sitten vaan jatketaan takas kohti Chicagoa. 

Jompaan kumpaan suuntaan kulkiessa tai miksei vaikka sekä että, on pakko pysähtyä Milwaukeen länsipuolella olevaan pikkukaupunkiin Delafieldiin jossa syötiin niin kertakaikkisen herkulliset annokset 2017 ravintolassa nimeltä Zin. Ja yhet parhaista jätskeistä ikinä! 

Oi nam, ihan kuola valuu kun ees miettii. 

Parin kuukauden päästä ollaan jo kovasti reissussa! En malta odottaa! 

Jos sulla sattuu olemaan hyviä vinkkejä suunnilleen tän reitin varrella niin heitähän viestiä! 

Empäs ookaan tainnut koskaan muistaa mainita, mutta tulevan reissun ja muidenkin reissujen kuvia löytää vähän nopeammalla tahdilla instasta kuin mitä täältä blogista jonka päivittelyssä oon tullut tosi laiskaksi... eli pistähän seurantaan tili pinkpinkkis :)