Matkoja on ollut kyllä, missä blogipäivitykset?

Niin, vähä nolottaa että jäänyt blogi vähälle huomiolle.

Viime kesän USA reissun jälkeen onnistuin jotenkin poistamaan muutaman viimeisimmän postauksen, ja menetin hermoni bloggeriin niin etten oo jaksanu ees ajatella reissujen aikana rupeevani taas säätämään, ja ilmeisesti se on tilallisen elämä niin kiireistä että kotona on aina jotain tärkeempää tekemistä? (niin, virallisestihan tämä meidän huusholli on tila, paperilla... ja melkein elukoiden puolestakin, kun tänä keväänä laumaan saatiin vahvistusta vielä lampaistakin ja ennestäänhän täältä löytyy koiria, kissoja, kaneja, kanoja & kukko ja pari akvaariota...)

No, nyt on kuitenkin taas pitempi reissu tulossa joten pitänee aktivoitua kirjoittamaan myös nuo pari lyhyempää reissua mitä on tän vuoden puolella keretty heittämään :)

Joten olkaahan kuulolla, pian tulossa päivitystä tammikuun Rooman reissusta ja toukokuun Itä-Suomen kierroksesta :)

Täällä on tosiaan kotona ollut vähän muutoksia laumassa, 2 lammasta muutti meille keväällä, toinen puhdas suomenlammas ja toinen suomenlammas-dorper risteytys. Kaksikko nimettiin Riemuksi ja Ratoksi, ja koska olivat emänsä hylkäämiä olivat alkuun tuttipullosyötöllä ja asustivat meillä sisällä koirien kanssa. Kun kevät sitten pääsi pitemmälle muutti ne takapihalle johon saatiin kivan kokoinen aituu niille tehtyä.



Kanejakin tuli alkukesästä pari uutta, joten nyt niitä on täällä 3 tyttöä ja Sulo Vilen niille jöötä pitämässä ainoana uroksena.
Koirapuolella on silti ollut isoin muutos, maaliskuussa syntyneestä Fridan pentueesta jätettiin kotiin puuterihuiskutyttö Ilona, ja toistaiseksi vielä sen veli Pojukin tuossa oleilee, joskin sille on vielä tarkoitus etsiä sopiva koti kun emäntä vaan sais aikaiseks laittaa siitä jotain ilmoitusta jonnekin...


Suuri surukin kohtasi meitä heinäkuussa, kun menetettiin Tytti-koira yllättäen vain pari päivää yli 6v ikäisenä, todella pahaan kohtutulehdukseen :(
Vieläkin päivittäin on ikävä, ja kyllähän Tytti niin iso persoona oli että näinkin isossa laumassa sen yhdenkin koiran puutoksen huomaa kyllä, edelleen. Enää en oo sentäs laittanu sillekin ruokakuppia, kuten hyvin usein ensimmäisten viikkojen aikana laitoin. Silti välillä vieläkin tulee kutsuttua Tyttiä nimeltä ja kyynel karkaa silmäkulmasta kesken kaiken millon mitäkin tehdessä. 
Rest in peace my little love... 

Jotta ei päättyis blogi niin haikeisiin tunnelmiin, niin lisättäköön vielä tähän loppuun, että mehän tosiaan mentiin vuosi sitten lokakuussa kihloihin, ja nyt olis sitten ens keväälle häitä suunnitteilla, ja sen myötä tietenkin myös hieman pidempää häämatkaa ;)

Stay tuned!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tämän vuoden Usan roadtripin suunnitelma julki!

Gibraltarin ihanat apinat

Mitä maksoi 3kk roadtrip Amerikassa?