Miten selätin karhupelkoni? (sekä tarjousta Bear Centreen!)

Pelkäsin ennen karhuja, aika kovastikin. Luin tässä läpi mun ihan ensimmäisen Usan roadtripin postauksia ja huvitti lukea sieltä seuraavaa :

"Täällä on paljon mustakarhuja jotka käy ryöstelemässä ihmisten eväitä, joten kaikki ruuat ja tuoksuvat jutut kuten kosmetiikka, tulee pitää erillisissä lukittavissa ruokasäiliöissä. Autossakaan ei voi pitää kun mokomat osaa avata ne?? Kysyn vaan, miten kukaan uskaltaa täällä nukkua teltassa? Puiston työntekijä kyllä kertoi että esim haikeilla karhut kyllä jättää rauhaan jos ei sulla oo mitään ruokaa mukana. Yöllä ei kuulemma tarvi ihmetellä mitä ääniä kuuluu, kun puistonvartijat vaan metelöi ja ampuu ilmaan säikytelläkseen paikalle tulleita karhuja. Toissa yönä oli joku unohtanu lukita metallisäiliönsä vaan laittanu sen vaan kiinni, niin karhu oli käyny sen eväät syömässä ja kamat penkomassa. Että hyvää yötä mussukat, mä meen nyt nukkuun...autoon..."

Siis miten hassua, että oon joskus pelännyt karhuja noin paljon! Miten ihmeessä oon sit eksyny töihin Bear Centreen? No, eiköhän se totutus karhuihin lähtenyt jo tolta ekalta reissulta, kun sinne lähtiessä se lähtötilanne oli se että suunnilleen luultiin että Yellowstonessa kun auton ovea vähänkään raottaa niin karhut sieltä vaan heti juoksee ja hyökkii päälle, hahaa! Tuntuu nyt ihan absurdilta että oon voinu joskus ajatella noin. Ja miten vaikeeta joskus aikoinaan oli yksin marjastaminen, aina piti olla kännykästä musa täysillä huutamassa jos piti yksin olla metsässä. Siis täällä Suomessa, missä on kuitenkin lopenviimen aika hitsin vaikeakin päästä karhua näkemään luonnossa kun ne väistää sut jo niin kaukaa ettet ite kerkee ees huomata niitä. 

No, eka reissu jenkkeihin tosiaan lienee se alkusysäys sille että rupesin ottamaan enemmän selvää karhuista ja niiden käytöksestä. Luontodokkarit ja kirjat ylipäätään kaikista suurpedoista kuului ja kuuluu yhä säännöllisesti mun vapaa-aikaan. Sudet mua on toki kiehtonut jo kauan ennen, ja niiden käytöstä oon opiskellut jo paljon pitempään eikä ne oo koskaan herättäneet mussa samanlaista pelkoa kuin karhut.

Seuraavilla Usan reissuilla törmättiin taas useammin ja useammin sekä mustakarhuihin että harmaakarhuihin, niin kauempana ihailtuna kuin läheltäkin katseltuna, sattuihan meidän 2019 reissulla mm. että patikoimassa ollessa tuli polulla karhu vastaan. Peräännyttiin polulla vaan eihän se meistä välittänyt, vaan poikkes itsekin polulta meistä kauemmaksi ja jatkoi matkaansa. Silloin oli jo niin paljon saanut ahmittua karhujen käytöksestä tietoa, että ei käynyt edes mielessä pelätä. Sitäpaitsi sehän oli "vaan" mustakarhu! Harmaakarhu kun olis tullut vastaan niin se ois voinut kyllä aiheuttaakin vähän enemmän sydämentykytystä ja niitä kyllä hieman kammoan edelleen, enkä haluais ihan läheltä kohdata. Mutta nuo patikoilla 100-200m päässä näkyneet otukset menee jo ihan vain niitä ihaillessa. Kun vaan muistaa käyttäytyä järkevästi ja pitää silmät auki ettei yllätä niitä. 

2019 rupesin olemaan luonto-ohjaajan opinnoissa siinä vaiheessa että piti katsella työharjoittelupaikkaa. Olin haaveillut oppaan työstä ulkomailla, mutta sitten keksin että Suomestakin löytyis mielenkiintoista hommaa, nimittäin suurpetokuvaus yritykset! Onhan valokuvaus ollut rakas harrastus jo ala-asteelta asti.

Niin löysin itseni katselemasta netistä eri firmojen nettisivuja ja päätin kysyä työharjoittelupaikkaa Bear Centrestä ja sen sainkin. Koronakesä 2020 kului siis uutta opetellen ja karhuista lisää opiskellen. Muutama lähikohtaaminen tuli muuallakin kuin kojuissa istumalla, ja opein että ei niitä todellakaan tarvi pelätä, kunnioittaa toki. Ja niinhän siinä kävi että palasin samaan paikkaan kesäksi 2021 ja nyt taas 2022. On ollut huikeaa huomata miten tietoa lisäämällä olen saanut sekä oman että muutaman tuttavankin pelkoja lievennettyä!

Ei muuten jännitä enää teltassa nukkuminen karhualueella! Tämän vuoden reissulle oli tarkoitus jopa lisätä pari backcountry telttailuyötä Yellowstoneen, mutta koska lähdetäänkin matkaan jo toukokuussa ei ne patikkapolut ole vielä avoinna mihin oltiin ajateltu menevämme niin ne jää sitten seuraavaan kertaan. Ja siis syy sille että eivät ole avoinna, on nimenomaan karhut. Pelican valleyn polut avataan vuosittan vasta heinäkuussa, koska alue on nimenomaan harmaakarhujen suosiossa jotka on agressiivisempia  ja etenkin pienten pentujen kanssa yllätettynä voivat olla vaarallisia.  

Eli siis mun kohdalla auttoi että hankin tietoa pelkäämäni otuksen käytöksestä. Sekä kirjoista, dokkareista että karhuja kojusta / mökistä käsin seuraamalla. 

Olipa sulla sitten karhupelkoa tai ei, niin laitetaas tähän loppuun vielä ihan hitsin hyvä tarjous jos suakin kiinnostais tulla karhuja katteleen Vartiukseen. Tarkemmat kuvaukset kustakin vaihtoehdoista löytyy Bear Centren sivuilta  

Hintoihin ei sisälly eväät eikä ruokailu, mutta ne on saatavilla erikseen, samoin huonemajoitus jos haluat viipyä useamman päivän. 

Tämä kyseinen tarjous saatavilla ainoastaan mun kautta, eli laitahan viestiä sähköpostilla (osoite biossa) tai Instan kautta  pinkpinkkis. Tarjous voimassa toukokuun loppuun, mutta se on käytettävissä koko kauden eli varattaessa ei tarvitse vielä tietää milloin olisit tulossa. Kausi loppuu arviolta lokakuun puolivälissä.

Piilokojuyö 80e/hlö / yö (norm. 149e/hlö)

Luksusmökki 1-2hlö 300e/yö/mökki (norm. 999e/yö)

Iltaretki karhutaloon 60e (norm. 99e)

Ensimmäinen karhu onkin sopivasti heräillyt juuri ja vieraillut alueella viime yönä, eka kertaa tälle vuotta. Myös ahmat on ollut ahkerasti liikkeellä, eli myös niiden valokuvaukseen on hyvät mahdollisuudet!