Pitkä viikonloppu Pariisissa
Koko syksy on kulunut rempatessa saunaa ja pesuhuonetta, joten kaikki vapaa-aika on mennyt siinä ja blogi jäänyt vähälle huomiolle.
Josko kuitenkin vihdoin olisi aika purkaa syyskuun Pariisin reissua.
Alunperin oli puhuttu että lähdettäis pitkälle viikonloppulomalle Eurooppaan talvilomalla, ja Ville halus nimenomaan Pariisiin.
Sitten kävikin niin, että iskin silmäni yhteen ranskalaiseen komistukseen joka oli saatava omaksi. Niin, siis koiranpentuun.
Joten reissu aikaistuikin ja lähdettiin Pariisiin jo syyskuun lopulla.
Saavuttiin torstaina aamulennolla, joten oli koko päivä aikaa jo tutustua kaupunkiin.
Koska oli vasta aamupäivä, ei päästäis vielä hotelliin joten päätettiin käydä lounaalla pitkän kaavan mukaan. Ainut vaan, että mikään paikka ei ollut auki! Vihdoin löydettiin edes Burger King, johon oon vannonut etten enää jalallani astu mutta no siinä kohtaa oli jo niin nälkä että jouduin nöyrtymään.
Eikä muuten ollut hyvää tälläkään kertaa.
Soitto hotellille ruuan jälkeen valaisi, että saatais sittenkin huone jo nyt. Joten ei muuta kuin sinne.
Otettiin pienet päikkärit että jaksettiin lähteä kiertelemään kaupungille.
Mähän oon ollut Pariisissa jo 2 kertaa aiemmin, joten mulle ei niinkään nuo nähtävyydet ollut iso juttu mutta Ville halus ne tietenkin käydä katsomassa, joten Eiffelille tiemme vei ja sieltä Riemukaarelle.
Pariisin muotiviikot oli just samaan aikaan, ja Champs-Elysée olikin täynnä toinen toistaan hemaisevampia tyyppejä, osalla sen näköiset luomukset päällä että ihan ku olisivat suoraan jostain näytöksestä tulleet.
Etsittiin illalliselle ihana, pieni ravintola jossa olikin kyllä tosi hyvät ruuat. Sitten olikin hyvä pyöriä pallona takas hotellille...tokikin hikisen 45min metromatkan kera.
Vaikka ulkolämpötila oli "vaan" 20 paikkella koko meidän vierailun ajan, oli metrossa tosi tukalaa. Ei millään ymmärretty miten paikalliset kykenee olemaan talvitakeissa, paksuissa huiveissa ja pipoissa, kun itellämme oli t-paita/narutoppi ja silti hiki virtas. Ulkonakaan ei todellakaan tulllut kylmä vaan oli tosi sopiva keli.
Perjantai vietettiin Versaillesissa.
Versaillesista on tulossa kokonaan oma postauksensa, joten jätän siitä tarkemman tarinoinnin toiseen kertaan ja totean, että tämä oli meidän molempien lempparipaikka Pariisissa. Minkäs teet kun ei olla kaupunkityyppejä.
Puutarhat oli aivan ihanat!
Lauantaina oli aika tavata meidän ihana Petrus-pentu sekä hänen kasvattajansa.
Käytiin syömässä yhdessa ja tutustuttiin, myös Petrus oli tervetullut ravintolaan.
Lämpötilat oli koko meidän vierailun ajan siinä 18-20 astetta, oikeen passeli mulle ja Petruskin tarkeni hyvin ulkona karvattomuudestaan huolimatta.
Paluumatkalla metrossa hotellille todistettiin taskuvarkautta, keskustasta metroon hyppäs niin paljon porukkaa että oli ihan tosi tiivis tunnelma ja mäkin jouduin nojaamaan Villeen kun oli niin tungosta.
Yhdeltä asemalta tuli isompi miesporukka kyytiin ja just seuraavalle asemalle pysähdyttäessä varkaus tapahtui. Kaikki kävi niin nopeasti ettei kerennyt oikeen itekään tajuta mitä tapahtui, mutta ilmeisesti yks nappas jonkun taskusta/laukusta lompakon, antoi sen toiselle joka sitten kävi nopeeta sen läpi ja otti rahat ja kun metro pysähtyi asemalle kaikki lähti nopeesti pois ja lompakko heitettiin lattialle, tyhjänä.
Seuraava varkaus olikin sitten jo seuraavana aamuna hotellilla,kun aamupalalta tultiin vastaanottoon.
Jututettiin respan virkailijaa kun aamiaishuoneesta tuli mies, jolle syystä tai toisesta respa rupes huutelemaan "monsieur, monsieur" ja kun tää ei vastannut vaan jatkoi kävelemistä, lähti respa sen perään ja sittenhän sitä jo juostiin. Respan setä meni mukkelismakkelis kadulle mutta varas luopui saaliistaan ja tiputti laukun tielle. Sieltä se oli käynyt röyhkeesti aamiaishuoneesta varastamassa.
Edelleen tää kaikki vaan vahvisti meidän fiiliksiä että ei todellakaan olla kaupunki ihmisiä, jatkossakin keskitetään matkamme suurimmaksi osaksi luonnonpuistoihin.
Petrus oli hurjan reipas koko ajan, niin metrossa, juna-asemalla kuin lentokentälläkin ja myös lentokoneessa ja junassa. Toki ikääkin oli haettaessa jo puoli vuotta, mutta koskaan se ei tuollaisissa paikoissa ja tuollaisessa hälinässä ollut ennen ollut joten tosi tyytyväinen olin ja olen edelleen herran luonteeseen!
Josko kuitenkin vihdoin olisi aika purkaa syyskuun Pariisin reissua.
Alunperin oli puhuttu että lähdettäis pitkälle viikonloppulomalle Eurooppaan talvilomalla, ja Ville halus nimenomaan Pariisiin.
Sitten kävikin niin, että iskin silmäni yhteen ranskalaiseen komistukseen joka oli saatava omaksi. Niin, siis koiranpentuun.
Joten reissu aikaistuikin ja lähdettiin Pariisiin jo syyskuun lopulla.
Saavuttiin torstaina aamulennolla, joten oli koko päivä aikaa jo tutustua kaupunkiin.
Koska oli vasta aamupäivä, ei päästäis vielä hotelliin joten päätettiin käydä lounaalla pitkän kaavan mukaan. Ainut vaan, että mikään paikka ei ollut auki! Vihdoin löydettiin edes Burger King, johon oon vannonut etten enää jalallani astu mutta no siinä kohtaa oli jo niin nälkä että jouduin nöyrtymään.
Eikä muuten ollut hyvää tälläkään kertaa.
Soitto hotellille ruuan jälkeen valaisi, että saatais sittenkin huone jo nyt. Joten ei muuta kuin sinne.
Otettiin pienet päikkärit että jaksettiin lähteä kiertelemään kaupungille.
Mähän oon ollut Pariisissa jo 2 kertaa aiemmin, joten mulle ei niinkään nuo nähtävyydet ollut iso juttu mutta Ville halus ne tietenkin käydä katsomassa, joten Eiffelille tiemme vei ja sieltä Riemukaarelle.
Pariisin muotiviikot oli just samaan aikaan, ja Champs-Elysée olikin täynnä toinen toistaan hemaisevampia tyyppejä, osalla sen näköiset luomukset päällä että ihan ku olisivat suoraan jostain näytöksestä tulleet.
Etsittiin illalliselle ihana, pieni ravintola jossa olikin kyllä tosi hyvät ruuat. Sitten olikin hyvä pyöriä pallona takas hotellille...tokikin hikisen 45min metromatkan kera.
Vaikka ulkolämpötila oli "vaan" 20 paikkella koko meidän vierailun ajan, oli metrossa tosi tukalaa. Ei millään ymmärretty miten paikalliset kykenee olemaan talvitakeissa, paksuissa huiveissa ja pipoissa, kun itellämme oli t-paita/narutoppi ja silti hiki virtas. Ulkonakaan ei todellakaan tulllut kylmä vaan oli tosi sopiva keli.
Perjantai vietettiin Versaillesissa.
Versaillesista on tulossa kokonaan oma postauksensa, joten jätän siitä tarkemman tarinoinnin toiseen kertaan ja totean, että tämä oli meidän molempien lempparipaikka Pariisissa. Minkäs teet kun ei olla kaupunkityyppejä.
Puutarhat oli aivan ihanat!
 |
| Tässä jonotetaan turvatarkastukseen. Onneksi jono liikkui nopeasti. |
Lauantaina oli aika tavata meidän ihana Petrus-pentu sekä hänen kasvattajansa.
Käytiin syömässä yhdessa ja tutustuttiin, myös Petrus oli tervetullut ravintolaan.
Lämpötilat oli koko meidän vierailun ajan siinä 18-20 astetta, oikeen passeli mulle ja Petruskin tarkeni hyvin ulkona karvattomuudestaan huolimatta.
Paluumatkalla metrossa hotellille todistettiin taskuvarkautta, keskustasta metroon hyppäs niin paljon porukkaa että oli ihan tosi tiivis tunnelma ja mäkin jouduin nojaamaan Villeen kun oli niin tungosta.
Yhdeltä asemalta tuli isompi miesporukka kyytiin ja just seuraavalle asemalle pysähdyttäessä varkaus tapahtui. Kaikki kävi niin nopeasti ettei kerennyt oikeen itekään tajuta mitä tapahtui, mutta ilmeisesti yks nappas jonkun taskusta/laukusta lompakon, antoi sen toiselle joka sitten kävi nopeeta sen läpi ja otti rahat ja kun metro pysähtyi asemalle kaikki lähti nopeesti pois ja lompakko heitettiin lattialle, tyhjänä.
Seuraava varkaus olikin sitten jo seuraavana aamuna hotellilla,kun aamupalalta tultiin vastaanottoon.
Jututettiin respan virkailijaa kun aamiaishuoneesta tuli mies, jolle syystä tai toisesta respa rupes huutelemaan "monsieur, monsieur" ja kun tää ei vastannut vaan jatkoi kävelemistä, lähti respa sen perään ja sittenhän sitä jo juostiin. Respan setä meni mukkelismakkelis kadulle mutta varas luopui saaliistaan ja tiputti laukun tielle. Sieltä se oli käynyt röyhkeesti aamiaishuoneesta varastamassa.
Edelleen tää kaikki vaan vahvisti meidän fiiliksiä että ei todellakaan olla kaupunki ihmisiä, jatkossakin keskitetään matkamme suurimmaksi osaksi luonnonpuistoihin.
Petrus oli hurjan reipas koko ajan, niin metrossa, juna-asemalla kuin lentokentälläkin ja myös lentokoneessa ja junassa. Toki ikääkin oli haettaessa jo puoli vuotta, mutta koskaan se ei tuollaisissa paikoissa ja tuollaisessa hälinässä ollut ennen ollut joten tosi tyytyväinen olin ja olen edelleen herran luonteeseen!
Pariisi on minulle ollut sellainen perusmatkakohde, maailman kaupunki, joka jotenkin kuuluu nähdä, kuuluu yleissivistykseen. Ja siksi on kyllä juostu parikin kertaa jotkut Eiffelit, Louvret ja Riemukaaret, ensin miehen kanssa, sitten viety äiti katsomaan niitä. Mutta eniten ovat meitä viehättäneet puistot ja tuo mainitsemasi Versailles on myös ollut hieno. Juuri nuo turistimassat ja taskuvarkaudet ovat vieneet viehätystä. Ei ole helppo rentoutua, kun koko ajan täytyy pitää kiinni omaisuudestaan ja tarkkailla ympäristöä. Muutamat isot tapahtumat ovat myös olleet mieleenpainuvia, esimerkiksi Ranskan kansallispäivän marssit ja ilotulitus Eiffel-tornilla tai Pariisin maraton, jota tyttären ja vävyn osallistumisen vuoksi seurasimme viime vuonna.
VastaaPoistaOi, ihana Pariisi <3 Sinne pitää päästä aina aika ajoin. Hurjaa, että pääsitte todistamaan kahta varkautta saman reissun aikana. Ne ovat valitettavasti suurkaupungeissa yleisiä. Omilla reissuilla en onneksi ole joutunut vastaavaa kohtaamaan (vielä). Söpö tuo teidän uusi perheenjäsen. Miten on sopeutunut Suomen oloihin?
VastaaPoistaKieltämättä nuo varkaudet ei oikein lisänneet Pariisin viehätystä. Toisaalta ihme että ei oo aiemmilla Euroopan kaupunkilomilla törmätty (tietääksemme ainakaan) varkaisiin, kun kuitenkin tiedossa on että aika yleisiä ovat. Eikä nyt siis tietenkään vain Euroopassa, mutta muualla ei ole kaupunkilomia oikein edes vietetty kuin "ohikulkumatkalla".
PoistaPetrus on kotiutunut tosi hyvin, joskin sateella häntä saa kirjaimellisesti vetää perässä lenkillä, laittaa koko voimallaan vastaan.
Onneks vaatetus suojaa enimmältä märältä ja kylmältä! Ja meillä on iso piha, joten kurjalla kelillä on saanut sitten käydä tarpeillaan ihan pihassa, kaikille osapuolille mukavampi kun ei tarvi riuhtoa väkisin perässä.
Voi mikä ihanuus teille tuli! No nyt on sitten vaikeampaa lähteä kauas reissuun, kun ei raaski jättää toista kotiin. Olipahan teillä reissu, että tuollaisia varkauksia satuitte näkemään. Onneksi ei ollut teidän lompakot ja laukut. Itse en kokenut moista Pariisissa mutta viime käynnistä onkin jo lähes kymmenen vuotta aikaa. Ja toki niitä voi missä tahansa kaupungissa sattua.
VastaaPoistaPetrus on kyllä hurmuri mutta eiköhän me jatkossakin malteta reissata, onhan näitä ihanuuksia ollut kotona neljä jo aiemmin :) Nyt on vain yhteensovittamista neljän nartun ja Petruksen kanssa, kun juoksuajat aiheuttaa omat haasteensa... onneksi yleensä hoitopaikat löytyy suhteellisen helposti.
Poista