Quarantine dreaming
Kyllä on ollut masentavat viime viikot.
Vaikka olenkin usein tituleerattu positiiviseksi ihmiseksi, ja yleisesti ottaen kyllä koenkin sitä olevani, nyt on ollut vaikeaa.
Vaikka olen kyllä koko ajan tiedostanut kuinka onnekas olen että ainakaan toistaiseksi kukaan läheisistä ei ole sairastunut ja kummankaan meistä ei ainakaan toistaiseksi tarvitse pelätä työpaikan/lomautuksen puolesta, niin sitten sitä kuitenkin on niin itsekäs että vajovaa vitutukseen kauan odotetun reissun peruuntumisesta.
No, nyt alan ehkä pikkuhiljaa päästä siitä pettymyksestä yli, ja jaksan taas edes ajatella kirjoittavani blogiin.
Miksi? Siksi, että olen antanut itselleni luvan ruveta haaveilemaan ja suunnittelemaan tulevia matkoja. Eihän tämä tilanne nyt ihan loputtomiin kestä. Oletettavasti... :D
Joten, oon harrastanut haavematkailua vanhojen reissukuvien muodossa ja varovaisesti ruvennut miettimään tulevia matkoja. Tämän kesän reissu ystävien kanssa siirtyy nyt ensi kesään, ja koska todennäköisesti otetaan loma sitten ihan kesällä eikä toukokuussa, niin se tarkoittaa aika isojakin muutoksia suunnitelmiin, ei nimittäin haluta aavikolle kuumuuteen eli ainakin Utahin kohteet jäänee käymättä. Minne sitten tie viekään, niin ainakin Yellowstoneen.
Muutamat eri reittihahmotelmat on jo mielessä...
Mutta koska ei millään malttais odottaa ens kesään asti niin maailman tilanteen sen salliessa, oon haaveillut josko loppusyksystä/alkutalvesta kävis parin viikon loman jossain. Eniten kaihoan jenkkeihin, mutta miksei vois joku muukin tulla kyseeseen. Pitää katsoa mikä on se tilanne, minne uskaltaa lähteä vai uskaltaako minnekään.
Villen kanssa on mietitty loka-marraskuulle reissua joko Kaliforniaan, Floridaan tai mahdollisesti USA:n itärannikolle, joka on meiltä vielä käymättä. Jenkkiystävällämme Karilla on synttärit marraskuun alkupuolella, ja hän kutsui meitä taas heidän mökille Rocky Mountainsille, joten se olis oikeen varteenotettava vaihtoehto. Lennot New Yorkiin ja sieltä Shenandoah kansallispuiston ja Blueridge parkwayn kautta Rockiesille. Loka-marraskuussa pitäis vieläpä olla ruska komeimmillaan! Ja mulla olis silloin vielä opintovapaatakin... saa nähdä joko tämä hullunmylly ois siihen mennessä rauhoittunut.
Niin, opintovapaata. Onneksi ihan kaikki jutut ei oo kuitenkaan toistaiseks peruuntuneet eli on kuitenkin jotain mitä odottaa, jos ei nyt suorastaan matkaa niin joka tapauksessa jotain todella mielenkiintoista ja kutkuttavaa!
Mulla alkaa siis opintovapaa kesäkuun lopulla, ja heinäkuusta syyskuun loppuun ois tarkoitus pitää majaa Itä-Suomessa! Pääsin työharjoitteluun yritykseen joka on erikoistunut suurpetokuvaukseen, siis piilokojuja ja mökkejä. Tästä varmasti kirjoitan lähemmin vielä lisääkin, mutta toistaiseksi jääköön vielä tähän. Ihan super innoissani olen kuitenkin!
Jos joku muukin kuin minä tykkää virtuaalimatkailla, niin instassa kannattaa ehdottomasti ottaa seurantaan Glacier Nationalpark -tili! Sinne päivittyy päivittäin aivan kertakaikkisen upeita maisemakuvia jotka herättää kyllä niin valtaisan kaipuun vuorille että!
Tuleva kesä menee itsellä siis aika pitkälti varmaankin siellä idässä, ja toivon että töiden lisäksi kerkeän myös koluta läpi kansallispuistoja.
Aika näyttää!
Ootko sä jo uskaltanut haaveilla tulevista matkoista tai vallan suunnitella?
Meiltäkin on nyt useampi reissu peruuntunut, ei päästä Krakovaan, ei Intiaan eikä Sloveniaan & Pohjois-Italiaan. Harmittavaa. Kesän Yhdysvallat ei vielä ole peruuntunut, mutta eipä senkään suhteen hyvältä näytä.
VastaaPoistaMihin yritykseen menet työharjoitteluun? Meillä on tarkoitus mennä useampaankin kojuun vierailemaan tänä vuonna.
No teillä sit kyllä jo monta reissua peruuntunu :( On tämä kyllä mälsää!
PoistaToisaalta odottaa että ois taas "lupa" matkustaa, mutta sit taas toisaalta miettii, että koska se on sitte turvallista vaikka saiskin. No, sen aika tulee vielä, ennemmin tai myöhemmin.
Sellaseen kuin Bear Centre <3 (aiemmin nimellä Wild Brown Bear). Kävin just viikonloppuna tutustumassa siellä ja voi hitsi etten malta odottaa kesää että pääsen sinne! Tai siis, seuraavan kerran pääsen jo toukokuussa, kun meen tutustumaan vähän syvemmin ja pääsen kojuun eka kertaa minäkin. Jännittävää!!
Ei olla uskallettu suunnitella mutta hiljalleen olen alkanut haaveilemaan. Jonkunlainen pieni masis tässä varmaan on ollut koska väliin en uskaltanut edes haaveilla mistään. Ymmärrän kaikki nuo mainitsemasi tunteet. Vaikka kaikki varmasti ymmärtää ja tietää, että näin tämä nyt menee ja kyse on ihmisten terveydestä, niin kuitenkin se kirpaisee kun tulevaisuus vetäistään hetkessä maton alle. Meidänkin pitäisi nyt heräillä Havaijilta mutta täällä vaan kökitään omalla takapihalla. Olen pahoillani, että teidänkin reissu peruuntui. Eiköhän tämä Amerikka tästä vielä nouse ja tekin pääsette taas käymään.
VastaaPoistaSamaistun! Onneks nyt on tuo tuleva työharjoittelu mitä odottaa, niin vähän helpottaa tätä ahdistusta.
PoistaJos rajat aukeaa ja matkustaminen mahdollistuu, niin meinaatteko tulla silti kesällä Suomeen?
Sen verran olen miettinyt, että siinä missä aikaisemmin viidenkin vuoden melko laajaltikin kohteita sisältävä bucket list tuntui ihan hyvältä idealta, niin pitänee tässä jossain vaiheessa puristaa siltä listalta ne todella tärkeimmät, sillä taitaa olla useampi sellainen vuosikin edessä, että ihan minne vaan ei voi mennä tuosta vaan, joten kannattanee miettiä, että mikä on itselle tärkeintä. Etenkin meillä, kun samalla vanhenemme koko ajan siten, että suunnittelu vaikka viiden vuoden päähän alkaa olla jo ehkä hivenen epärealistista.
VastaaPoistaMä oon kans miettinyt tuota, että meneekö matkailu sitten tulevaisuudessa tavallaan vähemmän spontaaniksi, että rupeeko just miettimään et no mikä ois nyt itselle se kaikista eniten "must" kohde, että entä jos ei enää sit pääsekään.
PoistaToivotaan, että kesäsuunnitelmasi Itä-Suomen suurpetojen luona toteutuvat. Mikään ei ole niin hienoa kuin elämykset villieläinten kanssa.
VastaaPoistaAllekirjoitan täysin! Mulla liikahtaa sydämessä aina jokin, kun näen vaikka edes peuran tai etenkin näin keväällä kun kuulee kurkien ja joutsenten huudon pellolta.
PoistaTänä aamuna oli aivan huikean ihana lenkki koirien kanssa metsässä, kun läheisellä suolla oli sekä joutsenpariskunta ja kurkipariskunta. Niitä aikani katselin ja kuuntelin.
Mä oon aloittanu matkojen haaveilemisen pienin askelin. Kunpa ensin pääsisin vaikka Tampereelle tai Turkuun minimatkalle. Sen jälkeen kenties Tallinnaan päiväreissulle. Joku päivä sitten jo pidemmälle Eurooppaan. Vielä tulee myös sekin päivä kun pääsen matkustamaan jonnekin kauas.
VastaaPoistaJep, pikkuhiljaa se on aloitettava taas tuo "reviirin laajennus" kunhan tilanne hellittää. Tällä hetkellä tuntuu että ne on melkein jo noi kauppareissut viikon kohokohtia, kun näkee muita ihmisiä :D Se on sosiaaliselle ihmiselle vähän hankala tämä homma. Mutta opeteltava on uuteen arkeen, toistaiseksi .
PoistaTämä aika on harmillista mutta muutakaan ei voi. Meillä on peruuntunut yksi reissu ja nyt odottelen, peruuntuuko seuraavakin.
VastaaPoistaNyt vaan pitää olla kärsivällinen ja odottaa parempia aikoja.
Näimpä, ja koittaa keksiä jotain kivaa ajanvietettä sillä aikaa! (kuten haaveilla kanalan laajentamisesta...)
Poista