New Orleans -päivä 1.

Eilen saavuttiin jo aamupäivällä "Big Easyyn".
Jätettiin kimpsut ja kampsut hotellille ja lähdettiin katsastamaan kaupunkia. Hotelli olikin mielenkiintoinen, vanha sairaala. Osittain tämä on sairaala edelleenkin mutta osa rakennuksista toimii hotellina. Muuten täällä näyttää kaikki suht uudelta ja kiiltävältä ja kivalta, mutta kylpyamme on aika karsea.

Hotelliin kuului ilmainen parkki joka ei todellakaan ollut itsestäänselvyys tässä kaupungissa, lisäksi oli saanut niin hyvät arvostelut muilta asiakkailta ja hintakaan ei ollut paha näihin seikkoihin verroten, kun saman hintaluokan muut hotellit/motellit oli ihan karseita.
Mietittiin ens alkuun että olis otettu ihan keskustasta hotelli mutta päädyttiin auton takia sitten ottamaan tämä. Hyvä niin, mä en olis ehkä kestänyt keskustassa...

Ajettiin siis julkiseen parkkitaloon ja lähdettiin kävelemään French Quarteria kohti. Matkallla tuli vastaan puisto jossa näytti olevan jonkunsortin jazz festarit meneillään, päätettiin poiketa siellä pois päin tullessa.
Meillä ei ollu mitään hajua mihin oltiin menossa, kauhea nälkä vaan oli ja jotenkin meidän nokat johdatti meidät Bourbon streetin päähän. Siellä päässä ei vielä ollut mikään erityinen meno, tuumattiin vaan että jaa tämä on SE Bourbon street ja istuttiin melkein ensimmäiseen ravintolaan. Eihän se todellakaan mikään erikoinen ollut, mä kun olin haaveillut ihan KUNNON ravintolasta missä sais muutaki ku ranskiksia ja hampurilaisia, mutta kyllä siitä täyteen tuli ja täytyy sanoa että ne nacho cheese sticksit oli ehkä parhaat ikinä. Nam. Ville sentäs kokeili jotain vähän erikoisempaa nimittäin jotain erikoista kalaa riisillä ja katkarapuja lisukkeena (hyi...) Samalla saatiin katsoa töllöstä paikallisten kanssa amerikkalaista jalkapalloa kun paikallinen seura Saints otti turpin Broncosilta.
Voi sitä huudon määrää...
Kun oltiin syöty masut täyteen lähdettiin jatkamaan katua eteenpäin. Hyvin pian tuli ilmi että oltiin oltu todellakin kadun hiljaisessa päässä, kun jokaisesta baarista (joita oli PALJON) kuului todella kovaa livemusiikkia. Mietinkin siinä Villelle, että jos pääsis soittamaa Bourbon streetille niin eikö se vituttais ku olis jokaisessa naapuribaarissakin joku soittamassa ja ainoastakaan esityksestä ei kuuli mitään kun kaikki yritti vaan "soittaaa toistensa päälle". Kuulemma ei haittais yhtään. Okei, mistäpä minä mitään tiedän, minä en soita mitään.
Kello oli tässä vaiheessa ehkä n. 2 iltapäivällä ja porukka hyppi ja tanssi kaduilla. Etenkin Boncosin kannattajia näytti olevan ku pipoa. Jostain syystä Saintsin kannattajia ei näkynyt tanssimassa...




Vastaan tuli monenmoista porukkaa kaikenlaisista kostyymeistä lähtien. Toisessa päässä katua rupes olemaan strippibaareja vierivieressä ja niiden ovella hervottoman kokoiset portsarit.

Kävästiin Hard Rock Cafessa olusella (tai siis Ville otti oluen ja mä istuin vieressä, en raaskinu ottaa mitään 15$ maksavaa juomaa kun en muutenkaan välitä alkoholista suuremmin...nekin 4 breezerin tapasta mitä ostin reissun alkupäivinä kun oletin että vois olla sellasia mistä tykkään, niin Ville joutui juoda nekin. Mulle ei vain maistu, hyi. Ehkä mä jossain kohtaa vielä jonku tutun juoman innostun kaupasta ostamaan ihan loman kunniaksi, vaikka sitte sen breezerin / smirren...voi minua hurjaa, yks juoma loman kunniaks!)

Takaspäin tullessa kävästiin siellä jazz festareilla, aika pienet festarit tais olla kyseessä mutta ihan ok musiikkia. Hepatiitti 3 hyväksi se taidettiin järjestää ja "baby boomereiden" jos oikein ymmärsin. Eli siis naisten jotka syntyneet 1945-65 aikajaksolla ja on pukanneet lapsia maailmaan aika paljo enempi ku keskiverto naiset.
Siinä istuttiin puiston penkillä ja mietittiin mitä sitte keksittäis, kello oli vasta vähä yli viiden. Nooo, mitäpä muutakaan, kun hotellille löhöämään :D Ei vaan, oikeesti tultiin siihen tulokseen että kun on koko alkuloma menty enemmän tai vähemmän tukka putkella niin vois olla ihan kiva pysähtyä hetkeks vaan olemaan, huomenna on kuitenki aikaa vielä tutkia kaupunkia... nyt kun me ei edes tiedetty mitä täällä ois tekemistä, ei ole ennakkoon katsottu netistä mitään ja nyt ei ollu nettiä käytettävissä kun ei oltu hotellilla.
Päädyttiin siis hotellille googlettelemaan tekemistä tälle päivää, ja ei menny ku sekunti ku Ville oli löytäny II-maailmansota museon. No, eipä mulla mitään sitä vastaan ole joten sinne vain sitten huomenna. Vaikkakin kuulemma siellä menee ihan koko päivä. No, menkööt.
Loppuilta menikin sitten ristikoita ratkoessa kylki kyljessä. Awww, meistä on tullu vanha pari!
Ville harmitteli että miksei koskana kotona ratkota ristikoita, mä tuumasin että kai meillä ei vaan ole aikaa sellaseen... mutta lomalla se on kivaa! Vakkarivarusteena kaikille lennoille, kudinpuikkojen lisäksi :D (niitä Ville tosin ei ole vielä innostunut opettelemaan käyttämään... mutta mä oon saanut lentojen ja automatkojen aikana aikaiseksi jo yhdet sukanvarret (ne jäi Suomeen autoon) ja yhden säärystimen, eilen just alotin sitten toisenlaisia sukkia. Automatkat on mukavia vaikka moottoritielläkin kun vaan saa puikot käteen!


Illasta jatketaan sitten rantatietä pitkin Pensacolan KOAlle ja toivottavasti keretään paikalle sen verta aikaiseen että keretään nähdä auringonlasku, kun sitä mainostettiin että se on siellä paikassa poikkeuksellisen upea. Ihanaa päästä telttailemaan taas!!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tämän vuoden Usan roadtripin suunnitelma julki!

Mitä maksoi 3kk roadtrip Amerikassa?

Gibraltarin ihanat apinat