San Diego
Koska sääennuste oli luvannut parille ekalle San Diegon päivälle tosi lämmintä ja sitten vähän inhimillisempiä ilmoja sen jälkeen niin päätettiin että ne pari ekaa yötä ollaan hotellissa ja sitten siirrytään telttaileen kun vähän helle helpottaa.
Ekana päivänä kun saavuttiin iltapäivästä, ei tehty vielä mitään erityistä vaan käytiin vaan syömässä ja suunniteltiin ohjelmaa tuleville päiville ja muutenkin vähän reissua pitemmälle.
Tokana päivänä oli aika Villen kauan odottamalle surffitunnille! Kyllähän se siitä pikkusen rupes sujumaan ja pari kertaa pääsi jo ihan pystyynkin. Mä istuksin sillä aikaa rannalla ja kävin välillä kahlaamassa piiiiiitkää rantaa edestakaisin. Niin ja varasin meille liput seuraavalle päivälle valasristeilylle!
Kahden tunnin surffauksen jäljiltä Ville oli niin poikki ettei jaksanut enää lähteä muualle kuin takas hotellille ja hetken päästä syömään. Tarkoitus oli että Ville ois päässyt vielä toisenkin kerran surffaamaan mutta se meni loukkaamaan varpaansa niin että nyt oli kävelykin vähän hankalaa.
Kolmas päivä oli sitten kutakuinkin aamusta iltaan täynnä eläimiä. Aamusta mentiin päivän ensimmäiselle valasristeilylle joka kesti 3h. Yleensä tuolla kuulemma jokaisella risteilyllä näkyy vähintäänkin delfiinejä, joita saattaa yhdessä parvessa olla jopa tuhat ellei ylikin. Tähän aikaan vuodesta ei millään valailla ole varsinaista "sesonkia" tuolla, mutta sinivalaita voi periaatteessa näkyä läpi vuoden. Talvella on harmaavalaiden sesonki mutta se ei ollut vielä alkanut.
Oltiin jo lähes 2h seilattu eikä oltu nähty mitään muuta kuin pari mola molaa jotka on siis tooooosi isoja kaloja.
Käännyttiin jo takaspäin muttei kauaa keretty mannerta kohti mennä kun takapäästä laivaa kävi iso kohahdus. Kauempana siellä mistä oli lähdetty takaisin näkyi iso valas joka hyppäs korkealle vedenpinna yläpuolelle.
Itsehän en kylläkään tuota tapahtumaa nähnyt, kun oon niin samperin lyhyt ja oli paljon muita pidempiä edessä mutta Ville näki hyvin.
Risteilyhenkilökunta kysyi tässä kohtaa että onko jollain kiire maihin vai haittaako jos myöhästytään aikataulusta, koska myös henkilökunta tahtoi nähdä mikä valas siellä hyppeli. Ei ollut kellään niin kova kiire etteikö olis voitu käydä tarkemmin tutkimassa ja kun ajettiin lähemmäs niin valaskin tuli meitä kohti, edelleen hyppien aina välistä.
Valas tunnistettiin lähemmäks päästyä lahtivalaaksi (minke whale).
Henkilökuntakin oli aivan innoissaan, koska vaikka lahtivalaat ei ole harvinaisia tuolla, ne ei olleet ikinä koskaan nähneet sen hyppivän.
Niitä "joka risteilyllä" nähtäviä delfiinejä me ei sitten loppujen lopuksi nähty ainuttakaan, mutta olihan tuossa valaassakin jo kovasti nähtävää!
Risteilyn jälkeen päivä jatkui edelleen eläinkohteella, mentiin nimittäin San Diegon eläintarhaan. Nykyään eläintarhat yleensä aiheuttaa mussa lähinnä ahdistusta koska eläimillä on niin pienet tilat, mutta tästä eläinpuistosta olin kuullut monesta paikkaa hyvää niin ajateltiin että ei se voi niin paha sitten olla. Ja vaikkei todellakaan vedä vertoja "safari puistoille" joissa eläimillä on paljon enemmän tilaa, niin ei tuo paha ollut. Monissa eläintarhoissa näkee kuinka eläimet stressaantuneena menee edestakaisin häkissä, mutta täällä ei huomattu tuollaista käytöstä kuin yhdellä isolla kissillä, pantterilla.
Tiikerihäkillä saatiin ihastella hyvin rentoutuneen oloista urostiikeriä joka näytti kyllä kaikki temput aina piehtaroimisesta puskemiseen.
Illalla vaihdettiin siis majoitus hotellista taas leirintään. Oli varuilta varattu vain yksi yö vaikka kaks haluttiin olla, koska pelättiin että keskellä kaupunkia oleva leikkari on taas samanlainen kuin edellinen oli Losissa, isojen teiden risteyksessä (mitä se siis olikin, oli katottu kartasta), mutta tämäpä oli tehty tosi kivasti niin ettei sinne tietä näkynyt eikä pahasti kuulunutkaan ja oli muutenkin tosi viihtyisä. Varattiin siis heti telttapaikka nähtyämme toinenkin yö.
Ekana yönä meillä ei telttanaapureita ollu laisinkaan ja oli tosi rauhallista, mutta tokana yönä sitten perinteeksi muodostunut hyvin äänekäs lapsiperhe tai useampikin ympärillä... kuunneltiin siis tokana yönä muutaman teinin kikatusta ja kovaäänistä juttelua siitä minkälaisen poikaystävän ne haluais ja kenellä heistä on hienoimmat alusvaatteet jne. Ah auvoa!
Mutta nytpä menin asioitten edelle! Viimeinen kokonainen San Diegon päivä kului USS Midwaylla joka ihan sattumalta hoksattiin edes olevaksi kun hotellista löytyi esite. Ja voi miten hyvä että löyty, oli nimittäin niin mielenkiintoinen museokohde että jopa minä rankkasin sielä vierailun yhdeks koko reissun mielenkiintoisimmista päivistä!
USS Midway on siis lentotukialus joka oli käytössä Vietnamin sodassa. Lentokannella oli jos jonkinlaista lentokonetta ja parin luona oli sotaveteraaneja jotka oli niitä lentänyt joilta sai kysellä mitä nyt mieleen juolahti.
Niillähän ois riittänyt juttua vaikka kuinka ja niitä kuunteli kyllä korvat höröllään, mielenkiintoisia tarinoita!
Ekana päivänä kun saavuttiin iltapäivästä, ei tehty vielä mitään erityistä vaan käytiin vaan syömässä ja suunniteltiin ohjelmaa tuleville päiville ja muutenkin vähän reissua pitemmälle.
Tokana päivänä oli aika Villen kauan odottamalle surffitunnille! Kyllähän se siitä pikkusen rupes sujumaan ja pari kertaa pääsi jo ihan pystyynkin. Mä istuksin sillä aikaa rannalla ja kävin välillä kahlaamassa piiiiiitkää rantaa edestakaisin. Niin ja varasin meille liput seuraavalle päivälle valasristeilylle!
Kolmas päivä oli sitten kutakuinkin aamusta iltaan täynnä eläimiä. Aamusta mentiin päivän ensimmäiselle valasristeilylle joka kesti 3h. Yleensä tuolla kuulemma jokaisella risteilyllä näkyy vähintäänkin delfiinejä, joita saattaa yhdessä parvessa olla jopa tuhat ellei ylikin. Tähän aikaan vuodesta ei millään valailla ole varsinaista "sesonkia" tuolla, mutta sinivalaita voi periaatteessa näkyä läpi vuoden. Talvella on harmaavalaiden sesonki mutta se ei ollut vielä alkanut.
Oltiin jo lähes 2h seilattu eikä oltu nähty mitään muuta kuin pari mola molaa jotka on siis tooooosi isoja kaloja.
Käännyttiin jo takaspäin muttei kauaa keretty mannerta kohti mennä kun takapäästä laivaa kävi iso kohahdus. Kauempana siellä mistä oli lähdetty takaisin näkyi iso valas joka hyppäs korkealle vedenpinna yläpuolelle.
Itsehän en kylläkään tuota tapahtumaa nähnyt, kun oon niin samperin lyhyt ja oli paljon muita pidempiä edessä mutta Ville näki hyvin.
Risteilyhenkilökunta kysyi tässä kohtaa että onko jollain kiire maihin vai haittaako jos myöhästytään aikataulusta, koska myös henkilökunta tahtoi nähdä mikä valas siellä hyppeli. Ei ollut kellään niin kova kiire etteikö olis voitu käydä tarkemmin tutkimassa ja kun ajettiin lähemmäs niin valaskin tuli meitä kohti, edelleen hyppien aina välistä.
Valas tunnistettiin lähemmäks päästyä lahtivalaaksi (minke whale).
Henkilökuntakin oli aivan innoissaan, koska vaikka lahtivalaat ei ole harvinaisia tuolla, ne ei olleet ikinä koskaan nähneet sen hyppivän.
Niitä "joka risteilyllä" nähtäviä delfiinejä me ei sitten loppujen lopuksi nähty ainuttakaan, mutta olihan tuossa valaassakin jo kovasti nähtävää!
Risteilyn jälkeen päivä jatkui edelleen eläinkohteella, mentiin nimittäin San Diegon eläintarhaan. Nykyään eläintarhat yleensä aiheuttaa mussa lähinnä ahdistusta koska eläimillä on niin pienet tilat, mutta tästä eläinpuistosta olin kuullut monesta paikkaa hyvää niin ajateltiin että ei se voi niin paha sitten olla. Ja vaikkei todellakaan vedä vertoja "safari puistoille" joissa eläimillä on paljon enemmän tilaa, niin ei tuo paha ollut. Monissa eläintarhoissa näkee kuinka eläimet stressaantuneena menee edestakaisin häkissä, mutta täällä ei huomattu tuollaista käytöstä kuin yhdellä isolla kissillä, pantterilla.
Tiikerihäkillä saatiin ihastella hyvin rentoutuneen oloista urostiikeriä joka näytti kyllä kaikki temput aina piehtaroimisesta puskemiseen.
Ekana yönä meillä ei telttanaapureita ollu laisinkaan ja oli tosi rauhallista, mutta tokana yönä sitten perinteeksi muodostunut hyvin äänekäs lapsiperhe tai useampikin ympärillä... kuunneltiin siis tokana yönä muutaman teinin kikatusta ja kovaäänistä juttelua siitä minkälaisen poikaystävän ne haluais ja kenellä heistä on hienoimmat alusvaatteet jne. Ah auvoa!
Mutta nytpä menin asioitten edelle! Viimeinen kokonainen San Diegon päivä kului USS Midwaylla joka ihan sattumalta hoksattiin edes olevaksi kun hotellista löytyi esite. Ja voi miten hyvä että löyty, oli nimittäin niin mielenkiintoinen museokohde että jopa minä rankkasin sielä vierailun yhdeks koko reissun mielenkiintoisimmista päivistä!
USS Midway on siis lentotukialus joka oli käytössä Vietnamin sodassa. Lentokannella oli jos jonkinlaista lentokonetta ja parin luona oli sotaveteraaneja jotka oli niitä lentänyt joilta sai kysellä mitä nyt mieleen juolahti.
Niillähän ois riittänyt juttua vaikka kuinka ja niitä kuunteli kyllä korvat höröllään, mielenkiintoisia tarinoita!
 |
| Ei mahtunu tämä paatti kuvaan kokonaisena vaikka miten yritti! |
 |
| Lentosimulaattoreita joissa käytiin vähä lentelemässä ja mentiin ihan hyrskynmyrskyn! |
 |
| Lentotukialuksen lentokansi |
Kommentit
Lähetä kommentti