Making it happen

Great Fallsista Kalispeliin olikin suht simppeli ajomatka, kerranki oltiin hotellilla jo neljän maissa ja kerettiin vähän tutustua kaupunkiinkin. Iltasella käveltiin keskustassa ja käytiin syömässä italialaisessa, jälkkäriks haettiin superherkkujätskit paikalliselta jätskitehtaanmyymälästä, joka oli voittanut tänä vuonna jonkun paras jätski -kisan. Oli muuten hyvää!! Illalla ei tuumannu uni tulla ku oli vaan niin onnellinen ja kiitollinen olo kaikesta. Höpöteltiin vaan niitä näitä beiben kans pitkälle yöhön. Aamulla oli sitten vuorossa Glacierin kansallispuisto. Ihan mielettömän kaunis tie tuo Going-To-The-Sun-road! Ei syyttä ole tituleerattu maailman kauneimmaksi tieksi. Valitettavasti aika ei antanu periksi jäädä puistoon pitemmäksi aikaa vaan ajettiin vain läpi. Ei nähty mitään elukoita, ...

Niin se vain oli pakko lähteä jatkamaan matkaa ja jättää Yellowstone taakse vaikka ei malttais. Onneks Villekin rakastui paikkaan niin että lupas heti lähteä uudestaan, niin talvella, keväällä kuin kesälläkin. En malta oottaa että pääsee taas... Joka tapauksessa...aamulla herättiin kaikki jääkalikoina, edes aamusuihkuun ei pystyny mennä kun oltiin ihan syväjäässä. Ei muuta ku kamat kasaan ja viimeinen ajo läpi Yellowstonen, kunhan eka käytiin aamupalalla kivassa ravintolassa. Puiston portilla jo saatiin tieto että edelleen on useampi tie kiinni lumen takia, mutta Mammothin kautta päästiin taas kiertämään Lamariin. Kaunis, aurinkoinen päivä mutta oli slvittu että enää ei patikoida kun on vielä pitkä ajomatka Great Fallsiin pohjoiseen. Käytiin siis vaan mutka Lamar Valleyssa. Just enne...

Aamulla varattiin loppureissun majoitukset mitä oli vielä varaamatta ettei tartte sit iltaisin tuskailla mihin pääsee ja millä hinnalla...Kanadasta saatiinkin kohtuuhinnalla kivanoloiset hotellit. Tarkoitus oli tehdä pitempi jaloittelu kun aurinko paistoi niin nätisti mutta Yellowstoneen mennessä rupeskin sataa räntää joka muuttui sit myöhemmin vedeksi ja sitäkin tuli parhaimmillaan ihan Esterin persauksista. Hayden Valleyyn päästyä ei näkyny edes biisoneita. Kaikki oli poissa. Yhdellä levennyksellä oli kolme autoa kiikaroimassa ja kuvaamassa, tuumasin että jotaki nähtävää sielä täytyy olla mutta muut ei uskoneet. Jatkettiin siis eteenpäin kunnes taas seuraava levennys oli IHAN täynnä autoja ja lisäks liikenne seisoi. Oltiin oltu jo parikin kertaa jumissa biisoneitten takia ku tukkivat tien mutta nyt oli paikalla niin paljon porukkaa ...

Tänä aamuna dumpattiin osa retkeilyvarustuksesta hotellille. Kun oli kerran todettu että ei enää telttailla niin mitä turhia raahattais mukana kahta isoa superlonpatjaa ja tyynyjä. Heti mahtu takakonttiin tavarat huomattavasti paremmin! Kävästiin Codyn Walmartin kautta hakemassa vähän evästä suunnitellulle haikille ja osalle porukasta lämpimämpää varustusta. Tarkoitus oli patikoida Yellowstonen pohjoisosassa joku 2-4h lenkki, joko Tower-Rooseveltin tai Lamar Valleyn alueella. Iippa ja Sami ei tahtonut tällä kertaa lähteä mukaan joten jäivät Towerin kauppakahvilaan siksi aikaa. Oltiin just ajelemassa Lamar Valleyssä Slough Creekin patikkareitille kun saatiin viesti että siellä ei ollutkaan varsinaista kahvilaa, joten piti muuttaa suunnitelmia kun ei ois ollu niille kovin kiva viettää useampaa tuntia kaupassa. Käytiin siis hakemassa ne taka...

Niinhän siinä kävi että tiistaina satoi aamusta lähtien. Ennusteen mukaan näytti että neljän-viiden aikaan selkenee joten viivyteltiin Livingstonissa aamupalalla ja buukattiin ke-to yö Codyyn puiston itäpuolelle johon oli jo ennestään varattuna ti-ke yö, kylläkin eri hotelliin. Vielä just ennen puistoon menoa pysähdyttiin Gardinerin pikkukylään ostamaan lisää Yellowstone krääsää - mä sain kaks ihanaa uutta Yellowstone paitaa ja super söötin huoneentaulun kotiin. Niin, ja kaikki ostettiin sadeviitat ettei ihan kastuttais... Yellowstonen agendaan kuului tälle päivää Villen eniten odottamat kuumat lähteet ja puiston kuuluisuus, iso geysir Old Faitfull joka purkautuu +/- 10min tarkkuudella 94min välein. Aloitettiin siis kierros pohjoisesta Mammith Hot Springsistä, johon saavuttaessa huomattiin että hirvet oli aina ...