Viime vuoden toistoa - paranneltuna

Viime kesänä tultiin Bridgeportin kautta Bodieen ja sieltä Yosemiteen, nyt päinvastaisessa järjestyksessä.
Yosemiteen saapumisesta kerroinkin jo edellisessä postauksessa joten jatketaas mihin jäätiin...

Yöllä nukutti hyvin, mä ja Ville nautittiin kovasti leirintäelämästä (no, muuten paitsi että Villellä oli edellispäivästä asti maha tosi kipeä joka onneks helpotti aamuun mennessä )
Aamuherätys vaan oli ikävä ku naapuripaikalla oleva asuntoauto käynnisti agrigaatin tmv joka piti sit hirveetä pärinää... yritä siinä ny sit nukkua.
No eihän siinä sit muuta ku auton pakkaus ja vaeltamaan! Tutkittiin vähän eri vaellusreittejä ja päädyttiin n. 5km tasoltaan vaativaan reittiin Vernal Fallsin putouksille. Menomatka oli lähes pelkkää nousua ja takas tullessa sit oli polvet ja  reidet koetuksella ku piti jarrutella vauhtia.
Pidempää reittiä ei viitsitty valita ku lämpötila oli taas siinä 35paikkeilla. Tuo rinne mitä pitkin reitti kulki, oli suurimmaks osaks varjossa (ONNEKS!!)

Porukkaa polulla (jos sitä poluks voi sanoa ku oli  asfaltoitu koko matkalta...) riitti ku sieniä sateella ja useamman kerran seuralaosten suusta kuului että kokemuksesta nauttis HUOMATTAVASTI enemmän jos se ei ois niin täynnä porukkaa.
No, Yellowstonessa tuskin on traileillanoin paljoa porukkaa, Yosemite Valleyn alue on vaan tooooodella turistirysä.

Vaelluksen jälkeen lähdettiin samantien kohti puiston pohjoisosaa ja Bridgeportin suloista pikkukylää jossa viime vuonnakin yövyttiin ja rakastuin niin koko paikkaan että erityisesti tuohon Bridgeport Inn hotelliin ja sen ruokiin että olihan sinne päästävä.
Huomattiin että oli laskettu aikaa paljon enemmän litä tarvittiin joten päätettiin käydä jo tänääb Bodien kummituskaupungissa niin säästetään aikaa huomiselta eikä tarvi lähteä takaspäin vaan saadaan lähteä suoraan pohjoiseen kohti Salt Lake Cityä koukaten Lake Tahoen kautta.

Bodie teki jälleen vaikutuksen ja etenkin Sami innostui paikasta kovasti ja tuumas sen olleen koko tähän astisen reissun kohokohta.
Bridgeportiin saavuttaessa kello oli vasta just ja just yli kuuden.
Mentiin kirjautumaan sisään ja ta-daa! Meidän varaus oliki vasta seuraavaks yöks!
En tiiä misä on menty sekasin - oliko tarkotus olla Yosemitessa kauemmin vai oliko Yosemiten varauskin tehty väärälle päivälle  -kun tosiaan saavuttiin niin myöhään ettei kukaan kysellyt varsuksia, ei aamulla eikä illalla joten ei varauksiakaan tullu tarkistettua et mikä päivä se oli...
No oli miten oli, hotellissa oli tilaa.
Ensin pyydettiin vaihtamaan varaus tuolle päivälle mut sit kävikin ilmi et hinta on halvempi ku mitä mun tililtä oli jo etukäteen velvoitettu ja sen erotuksen ollessa yht. 80$ niin tuumattiin että ei huvita maksaa yhtään ylimääräistä.
Hotels.comin varausvahvistuksessa luki että ilmainen peruutus 11.9. Klo 17 saakka ja tuolloinhan oli vasta 10.9.
Hotelli oli sitä mieltä että ei ole mitään ilmasia peruutuksia joten soitettiin hotels.com asiakaspalveluun josta vahvistivat että kyllä hyvitetään.
Hotellin respatäti oli vissiin aika uus, eikä osannu perua varausta vaan sano että vaidetaan vaan päivä ja että erotus palautetaan. Tehtiin paperihommat ja päästiin huoneeseen ja homma selvä - eipä ollukaan. Kun hotels.com oliki tehny peruutuksen (kuten sovittu) niin yhtäkkiä kaikki meidän tiedot hävis jonnekin eikä se respa osannu luoda niitä uudestaan ku Iipan sukunimessä on Ä-kirjaimia... ja syystä tai toisesta varaus piti tehdä tismalleen samanlaisena ku alkuperänen eikä käyny laittaa esim mun nimelle (en ymmärrä miks jos tehtiin kokonaan uus varaus mutta whatever...)
Pari muutakin tyttöä kävi ihmettelemässä ja selvittelemässä mutta ei selvinnyt. Yks näistä tyttösistä rupes meidän kuullen sättimään tätä "alkuperäistä" respan tätiä josta me tietenki asiakaspalvelijoiba kovasti pahastuttiin että ei ollu asiallista käytöstä asiakkaiden edessä ruveta riehumaan.
No, n. tunnin säätämisen jälkeen saatiin kaikki selväks ja päästiin meidän ihaniin huoneisiin...jyrkät portaat yläkertaan ja kapeaa käytävää pikkuruisiin huoneisiin mihin just ja just mahtui parisänky ja pieni peilipöytä.
Rakennus oli siis tosi vanha, ja vanhan näköisenä säilytetty, ihan todella idyllinen ja kotoisa. Vessat ja suihkut oli käytävän päässä, jaetut siis mutta ei yhtään häirinnyt ku se vaan jotenkin kuului tuohon paikkaan.
  Alakerrassa oli ihana pieni pubi ja  ravintola josta sai taivaallista ruokaa, naaaaams!
Ruuan jälkeen käytiin vielä hetki tallustelemassa kylänraittia pitkin ennenku kiivettiin korkeaakin korkeampaan sänkyyn.