Hayden Valleyn ylläri

Aamulla varattiin loppureissun majoitukset mitä oli vielä varaamatta ettei tartte sit iltaisin tuskailla mihin pääsee ja millä hinnalla...Kanadasta saatiinkin kohtuuhinnalla kivanoloiset hotellit.

Tarkoitus oli tehdä pitempi jaloittelu kun aurinko paistoi niin nätisti mutta Yellowstoneen mennessä rupeskin sataa räntää joka muuttui sit myöhemmin vedeksi ja sitäkin tuli parhaimmillaan ihan Esterin persauksista.

Hayden Valleyyn päästyä ei näkyny edes biisoneita. Kaikki oli poissa.
Yhdellä levennyksellä oli kolme autoa kiikaroimassa ja kuvaamassa, tuumasin että jotaki nähtävää sielä täytyy olla mutta muut ei uskoneet.
Jatkettiin siis eteenpäin kunnes taas seuraava levennys oli IHAN täynnä autoja ja lisäks liikenne seisoi.
Oltiin oltu jo parikin kertaa jumissa biisoneitten takia ku tukkivat tien mutta nyt oli paikalla niin paljon porukkaa kunnon kameroiden ja kiikareiden kans et tuumasin että nyt pysähdytään kysymään mitä siellä on.
Ja olihan siellä! Kaksi bamsea! Mustakarhuja molemmat.
Toinen nähtiin heti ku tiedettiin minne katsoa, toista ei just sillon näkynyt. Tuo toinenkin oli kovasti heinikon takana niin että näkyi lähinnä vaan selkä, mutta hetken päästä se tuli heinikosta joen penkalle, haisteli hetken ja lähti sitten uimaan yli.
Turisteja oli siihen mennessä paikalla yhä enemmän ja park rangerit joita oli 5, ohjas liikennettä ja piti ihmiset pois karhun tieltä.
Sieltä se tallusteli tietä kohti ja ylitti sitte tien parinkymmenen metrin päässä meitä.
Saatiin ihan kivoja kuviakin, joista tosin parhaimmat on järkkärin muistikortilla enkä vielä oo keksinyt miten saisin ne näppärästi puhelimelle/tabille että sais laitettua näytille.

Sinne se häippäs sitte vasemmalle puskiin ja jatkettiin matkaa. Tie Canyonista Tower-Rooseveltiin oli suljettu, ilmeisesti sataneen lumen takia joten päästäksemme Lamariin piti kiertää pitkän kautta Norris-Mammoth Hot Springs-Tower-Roosevelt. No, sieltä päästiin sitten.
Pysähdyttiin Mammothissa vessaan ja kahville... matkamuistomyymälän kirjahylly veti mua taas puoleensa ku magneetti. Löysin kirjan Yellowstone Bears in the wild, huokasin että voi kun olis tällänen susista...melkeen jo tyydyin karhukirjaan mutta sitten Ville hihkas että löyty! Ei ollut edes vaihtoehto että olisin jättänyt sen hyllyyn. Ihan sama vaikka oli kalliihko, ja painoskin 2003 vuodelta. Mä halusin sen ja kun mä jotain oikeesti haluan niin, no - te tiedätte ketkä mut tuntee, se on silloin saatava!
Kirja sai mut ihan liikuttuneeseen tilaan jo ennen lukemista, innostuin ku pikkulapsi jouluaattona. Kun sitte pääsin oikiasti sitä lukemaan niin parin ekan luvun jälkeen jo tuli liikutuskyyneleitä. Joskus siihen vaan ei vaadita paljoa, tällänen mä oon.

Ennen haikkia käytiin vielä kattomassa kivettynyt puu joka oli arvioitu 50 miljoonaa vuotta vanhaksi(!!!)
Yellowstonen alla oleva supertulivuori oli siis silloin 50milj. vuotta sitten purkautunut ja kivettänyt tuon puun niin että se on säilynyt tuollaisena. Aika huikeeta!!
Seuraavaks päädyttiin Slough Creekin reittiin mutta koska kello oli sillon jo viis, päätettiin kääntyä kesken matkan takas että keretään ennen pimeää.
Pimeä kyllä vältettiin kun tuli vasta lähempänä kasia, mutta ukkoskuuro ja sade kasteli meidät n. puoli kilsaa ennen ku oltiin takas autolla. No, vettähän se vaan oli ja kameratki pysy kuivana repun ansiosta eikä takitkaan läpi päästäneet. Collegehousut vaan ei kauheasti vettä pitäneet :D

Lähtiessä saatiinkin sitte ajaa ihan kunnon lumipyryssä kesärenkailla, onneks piti ihan hyvin kuitenkin. Takapenkkiläisiä vähän ahdisti lumi kesälomalla mutta mun ja Villen mielestä se oli lähinnä ihastuttavaa nähdä erilainenkin Yellowstone, se oli kuin satumaa.
West-Yellowstonen pikkukaupunkiin saavuttiin puoli yheksän aikaan ja käytiin pikaseen hakee mäkkäristä ruuat ( ei oltu aamupalan jälkeen syöty ku yhet jätskit..) ja sitten piti vielä etsiä hotelli.
Tää hotelli oli buukattu jo kauan kauan sitten koska nuo Yellowstonea lähinnä olevien kaupunkien majoitukset varataan loppuun paljon etukäteen, vaan joitain järkyttävän hintaisia huoneita oli vapaana kun viimeksi kattelin n. kk ennen lähtöä.
Tämä myös tiedettiin etukäteen että vaikka hinta oli aika korkea niin aika rupsahtanut paikka oli kyseessä. Niinkuin olikin.
Kyllä se nyt menetteli mutta hintaan nähden täysin ylihinnoiteltu paikka.
Kaikki tuumattiin jäätyä yöllä ja Sami ei meinannu mahtua sänkyyn, tajuttiin vasta nukkumaan mennessä että toinen sänky on pienempi ja Sami oli siihen liian pitkä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tämän vuoden Usan roadtripin suunnitelma julki!

Mitä maksoi 3kk roadtrip Amerikassa?

Gibraltarin ihanat apinat