Aavikkoa ja Arches
Edellis iltana oli tosiaan ajettu Nevadan puolelle ja tuntui että ei voitais tarpeeettks nopeaa päästä sieltä pois. Se kuumuus oli vaan ihan liikaa meille molemmille.
Yölläkään ei tippunut alemmas kuin 23, ja aamulla heti kun aurinko nousi niin rupes lämpötilakin taas uudestaan kohoamaan. Ei tuumannu auttaa edes ilmastoitu auto kun aurinko porotti suoraa kohti.
Ajettiin Utahin puolelle ja pysähdyttiin pikasesti vessatauolla ja kahvia hakemassa mäkkäristä jossa 2 vuotta sitten pysähdyttiin viimeks Iipan ja Samin kanssa.
Oli kovasti pohdittu että mitä jos muutettaiskin suunnitelmia niin että ei mentäskään suoraa Chicagoon kun kerran oltiin pari päivää suunnitellusta aikataulusta edellä, vaan poikettais Yellowstonessa vielä uudestaan... tultiin kuitenkin siihen tulokseen että tulis liian kiire, kerettäis ehkä yksi yö olla ja sit pitäs ajaa täysiä Chicagoon parissa päivässä.
Lisäks majoitusvaihtoehdot oli joko teltta, jolle joko sais paikan tai ei, pitäs olla aikaisin aamulla sitä kyselemässä tai muutama super kallis motellihuone mitä oli vielä niin lyhyellä varotusajalla saatavilla. Tiistaille oli vielä luvattu hyvää ilmaa mutta siitä eteenpäin ainakin sunnuntaihin asti vaan sadetta josta osa lumena, joten telttailu ei nyt oikeen houkuttanut kun toinen makuupusseista on tuo kesäversio... mutta mahtavaa että sataa, josko ne viimeisetkin metsäpalot sitten sammuis siellä suunnalla!
Sen sijaan päätettiin että kun on saatu tää auto palautettua Chicagoon ja otettua uus alle, niin sitten suunnistetaan uudelleen Yellowstoneen. Nyt siis otettiin kurssi vähän etelämmäs ja käytiin muutama kansallispuisto läpi mitä oli tarkoitus käydä läpi kun auto on vaihdettu.
Niistä ekana oli vuorossa Arches Utahissa.
Edeltävä yö oltiin läheisessä Green Riverin pikkukylässä, jälleen teltassa ja jälleen tosi kuumassa, joskin uni tuli kuitenkin paremmin kun edellisyönä (mä kiitän tästä toimivaa nettiä, voitiin nimittäin pitkästä aikaa kattoa illalla nukkumaanmennessä netflixistä HIMYM:iä... mun kun on syystä tai toisesta vaikea nukahtaa jos en saa kattoa telkkua tai lukea ennen nukkumaanmenoa, ja täällä ei lukeminenkaan ole oikein auttanut...)
Aamulla uni maittoi vähän myöhempään asti eli jopa kasiin. Tämä Koa oli siitä erikoinen että aamupala kuului hintaan (tyypillinen amerikkalainen hotelliaamupala eli muffinsseja/muita leivonnaisia ja kahvi...)
Aamupalalla juteltiin pariskunnan kanssa joka oli muuttamassa jostain NewMexicosta Seattleen, emäntä oli ranskalainen mutta isäntä jenkki. Kyselivät Suomesta ja meidän reissusta. Koan isäntä oli käynytkin Suomessa ja osallistui keskusteluun. Hänen tytärensä oli ollut vaihdossa Suomessa joitakin vuosia sitten.
Kun vihdoin päästiin lähtemään kohti Archesia oli päivä jo reilusti aamupäivässä ja lämpötilat 30 paikkeilla.
Kun vielä jouduttiin odottamaan puistoon sisäänpääsyä hirveässä ruuhkassa puiston portilla puolisen tuntia oli lämpö kivunnut jo 34. Ei ihan hirveesti tehnyt mieli ilmastoidusta autosta poistua mutta parit kivikaaret käytiin kattomassa ja kuvaamassa ja jatkettiin taas matkaa.
Ihana, erilainen paikka, mutta ainakin noilla lämmöillä meille ihan liian kuuma ja sempä vuoksi ei jäänyt eritystä paloa päästä takaisin.
Yölläkään ei tippunut alemmas kuin 23, ja aamulla heti kun aurinko nousi niin rupes lämpötilakin taas uudestaan kohoamaan. Ei tuumannu auttaa edes ilmastoitu auto kun aurinko porotti suoraa kohti.
Ajettiin Utahin puolelle ja pysähdyttiin pikasesti vessatauolla ja kahvia hakemassa mäkkäristä jossa 2 vuotta sitten pysähdyttiin viimeks Iipan ja Samin kanssa.
Oli kovasti pohdittu että mitä jos muutettaiskin suunnitelmia niin että ei mentäskään suoraa Chicagoon kun kerran oltiin pari päivää suunnitellusta aikataulusta edellä, vaan poikettais Yellowstonessa vielä uudestaan... tultiin kuitenkin siihen tulokseen että tulis liian kiire, kerettäis ehkä yksi yö olla ja sit pitäs ajaa täysiä Chicagoon parissa päivässä.
Lisäks majoitusvaihtoehdot oli joko teltta, jolle joko sais paikan tai ei, pitäs olla aikaisin aamulla sitä kyselemässä tai muutama super kallis motellihuone mitä oli vielä niin lyhyellä varotusajalla saatavilla. Tiistaille oli vielä luvattu hyvää ilmaa mutta siitä eteenpäin ainakin sunnuntaihin asti vaan sadetta josta osa lumena, joten telttailu ei nyt oikeen houkuttanut kun toinen makuupusseista on tuo kesäversio... mutta mahtavaa että sataa, josko ne viimeisetkin metsäpalot sitten sammuis siellä suunnalla!
Sen sijaan päätettiin että kun on saatu tää auto palautettua Chicagoon ja otettua uus alle, niin sitten suunnistetaan uudelleen Yellowstoneen. Nyt siis otettiin kurssi vähän etelämmäs ja käytiin muutama kansallispuisto läpi mitä oli tarkoitus käydä läpi kun auto on vaihdettu.
Niistä ekana oli vuorossa Arches Utahissa.
Edeltävä yö oltiin läheisessä Green Riverin pikkukylässä, jälleen teltassa ja jälleen tosi kuumassa, joskin uni tuli kuitenkin paremmin kun edellisyönä (mä kiitän tästä toimivaa nettiä, voitiin nimittäin pitkästä aikaa kattoa illalla nukkumaanmennessä netflixistä HIMYM:iä... mun kun on syystä tai toisesta vaikea nukahtaa jos en saa kattoa telkkua tai lukea ennen nukkumaanmenoa, ja täällä ei lukeminenkaan ole oikein auttanut...)
Aamulla uni maittoi vähän myöhempään asti eli jopa kasiin. Tämä Koa oli siitä erikoinen että aamupala kuului hintaan (tyypillinen amerikkalainen hotelliaamupala eli muffinsseja/muita leivonnaisia ja kahvi...)
Aamupalalla juteltiin pariskunnan kanssa joka oli muuttamassa jostain NewMexicosta Seattleen, emäntä oli ranskalainen mutta isäntä jenkki. Kyselivät Suomesta ja meidän reissusta. Koan isäntä oli käynytkin Suomessa ja osallistui keskusteluun. Hänen tytärensä oli ollut vaihdossa Suomessa joitakin vuosia sitten.
Kun vihdoin päästiin lähtemään kohti Archesia oli päivä jo reilusti aamupäivässä ja lämpötilat 30 paikkeilla.
Kun vielä jouduttiin odottamaan puistoon sisäänpääsyä hirveässä ruuhkassa puiston portilla puolisen tuntia oli lämpö kivunnut jo 34. Ei ihan hirveesti tehnyt mieli ilmastoidusta autosta poistua mutta parit kivikaaret käytiin kattomassa ja kuvaamassa ja jatkettiin taas matkaa.
Ihana, erilainen paikka, mutta ainakin noilla lämmöillä meille ihan liian kuuma ja sempä vuoksi ei jäänyt eritystä paloa päästä takaisin.
Kommentit
Lähetä kommentti