Rocky Mountains
Gunnisonista jatkettiin aamulla kohti Rocky Mountainsin kansallispuistoa.
Mä vähän pelkäsin että oon ladannnut liikaa odotuksia tälle puistolle ja petyn, mutta suurista odotuksista huolimatta se onnistui yllättämään mut ja olikin vielä ihanampi mitä ajattelin. Maisemat oli aivan huikeita vuorineen, järvineen ja jäätikköineen, unohtamatta eläimiä.
Peuroilla/hirvillä/mitä ikinä suomeksi ovatkaan, on kiima kovasti alkamassa. Yksi mun haaveista tälle reissulle oli kuulla livenä kun hirvisonni kiljuu ja sehän tuli toteen heti ekalla hirvibongauksella!
Ajomatka oli taas ollut pitkähkö joten tässä vaiheessa rupes ilta jo hämärtymään. Vielä just ennen hämärää kerettiin kiivetä yhden huipun päälle mistä ei visitor centeriltä ollut pitkästi nousua, ja kuultiin miten sonnit kiljui alempana laaksossa.
Pari nähtiin sitten vielä tienvieressäkin mutta ilman naisseuraa.
Ei oltu keretty tehdä kuin pari pienenpientä käpsyttelylenkkiä eikä haikata ollenkaan ja mulla oli iso halu nähdä puistoa enemmän mutta aikaa ei oikeen ollut.
Koska kuitenkin oli jo ilta, päätettiin ettei jatketa pidemmälle vaan napataan hotelli, teltassa nukkuminen ei tässä kohtaa kumpaakaan houkuttanut kun niin monta leirintäyötä takana peräkkäin ja lisäksi tuolla vuoristossa se lämpö vaan tippuu öisin niin alas.
Kuinka ollakaan KOA sattu matkanvarrelle ja päätettiin käydä kysymässä mökkiä sieltä. Saatiin ku saatiinkin mökki ja se oli just mitä tarvittiin. Ei mitään hienouksia mutta pehmeä patja ja lämmin mökki.
Käytiin pikasesti suihkussa ja päätettiin lähteä tutustumaan Estes Parkin kaupunkiin kun sattu tuo majoitus niin nätisti siihen lähelle.
Löydettiin tasan 2 pubia jotka oli auki, ravintolat oli jo kiinni. Tilattiin pieni iltapala ja Ville kävi laulaa lurauttamassa karaokessa vähän HIM:iä.
Molemmat tykästyttiin sekä kaupunkiin että kansallispuistoon niin, että takaisin on päästävä.
Mä vähän pelkäsin että oon ladannnut liikaa odotuksia tälle puistolle ja petyn, mutta suurista odotuksista huolimatta se onnistui yllättämään mut ja olikin vielä ihanampi mitä ajattelin. Maisemat oli aivan huikeita vuorineen, järvineen ja jäätikköineen, unohtamatta eläimiä.
Peuroilla/hirvillä/mitä ikinä suomeksi ovatkaan, on kiima kovasti alkamassa. Yksi mun haaveista tälle reissulle oli kuulla livenä kun hirvisonni kiljuu ja sehän tuli toteen heti ekalla hirvibongauksella!
Ajomatka oli taas ollut pitkähkö joten tässä vaiheessa rupes ilta jo hämärtymään. Vielä just ennen hämärää kerettiin kiivetä yhden huipun päälle mistä ei visitor centeriltä ollut pitkästi nousua, ja kuultiin miten sonnit kiljui alempana laaksossa.
Pari nähtiin sitten vielä tienvieressäkin mutta ilman naisseuraa.
Ei oltu keretty tehdä kuin pari pienenpientä käpsyttelylenkkiä eikä haikata ollenkaan ja mulla oli iso halu nähdä puistoa enemmän mutta aikaa ei oikeen ollut.
Koska kuitenkin oli jo ilta, päätettiin ettei jatketa pidemmälle vaan napataan hotelli, teltassa nukkuminen ei tässä kohtaa kumpaakaan houkuttanut kun niin monta leirintäyötä takana peräkkäin ja lisäksi tuolla vuoristossa se lämpö vaan tippuu öisin niin alas.
Kuinka ollakaan KOA sattu matkanvarrelle ja päätettiin käydä kysymässä mökkiä sieltä. Saatiin ku saatiinkin mökki ja se oli just mitä tarvittiin. Ei mitään hienouksia mutta pehmeä patja ja lämmin mökki.
Käytiin pikasesti suihkussa ja päätettiin lähteä tutustumaan Estes Parkin kaupunkiin kun sattu tuo majoitus niin nätisti siihen lähelle.
Löydettiin tasan 2 pubia jotka oli auki, ravintolat oli jo kiinni. Tilattiin pieni iltapala ja Ville kävi laulaa lurauttamassa karaokessa vähän HIM:iä.
Molemmat tykästyttiin sekä kaupunkiin että kansallispuistoon niin, että takaisin on päästävä.
Kommentit
Lähetä kommentti